Malesia, Kuola Lumpur

Selamat Pagi!

Eli Hyvaa huomenta nain Malesian kielella :)

Vietnam jai siis eilen taaksemme. Ihan hyvilla mielilla sielta lahdimme. Mie ehka olin innostuneempi Vietnamista kuin muut. Sinne jai niin paljon hienoja paikkoja, joissa haluaisi viela joskus ehka vierailla ja pidin myos paljon Saigonista ja Hanoista, niissa olisi ehdottomasti pitanyt saada viettaa enemman aikaa.

Meilla oli Hanoissa aika luksus majoitus. Mika ehka vahan korvaa sita junakidutusta :) Myos mukava faktatieto: Saigonissa on 2,5 miljoonaa mopoa/skootteria!!! ja Hanoissa taisi olla viela vahan enemman. Tuota kun koettaa suhteuttaa Suomen vakilukuun ;)

Kaytiin Hanoissa vesipuistossa, mika olikin aika hyva idea. Puistosta loytyi muutamat aika siistit ja hurjatkin liut...mie jouduin kiljumaan vahan :) Ja voitte kuvitella etta MIE ainakin nautin! jei. oli kyl kivaa ja niin taisi olla muillakin!

Muutoin pelattiin iltaisin biljardia ja kaytiin parilla oluella. Ei sen kummempaa. Mitaan erityisempia nahtavyyksia ei Hanoista loydy edes.. joitain museoita ja balsamoidun Ho Chi Minhnin olisi voinut nahda, muttei mitaan sen kummempaa. Kaikki paikat meni kiinnikin jo puolenyon aikaan, joten oltiin suht ajoissa joka ilta takaisin hotellilla.

Eilen sitten startattiin kuuden viiden jalkeen lentokentalle. Vaikka olevinaan lahdettiin ajoissa (mita nyt taksi oli taas kerran sen 15min.myohassa) kentalle, niin meille tuli loppupeleissa ihan hirmuinen kiirus.

Hanoin kentta oli paljon pienempi kuin Helsingin! Kentalla oli tarjolla laukkujen (jotka siis menevat ruumaan) elmukelmuttaminen.. eli silta varalta etta joku koettaisi tunkea rinkkaani jotain laitonta lennon aikana tai kentalla, olisi se paljon vaikeampaa elmukelmujen lapi :)

Lahtoselvityksessa rupesi myos jannittamaan rinkkojen paino.. silla Halpalentoyhtiolla lennettaessa kuten air asia, sai ruumaan meneva matkatavara painaa vaivaiset 15kg! ..ja tallakertaa siita oltiin tarkkoja! Taidettiin kuitenkin saada parikiloa anteeksi, kun tultiin niin hyvin juttuun virkailijan kanssa :) se tiesi Mika "Haka" Hakkisen ja Jari Litmasen ;) Jokaisesta ylimaaraisesta kilosta olisi joutunut maksamaan 5$! Joten vastaavaisuudessa pitaa koettaa saada rinkka painamaan sen 15kg eika yhtaan enempaa!

Miun piti yrittaa tuhlata kentalla kaikki viimeiset Dongit, kun nehan eivat enaa lentokoneessa olisi kayneet eika niita saisi missaan muualla vaihdettua enaa takaisin "kunnon" valuutaksi .. kentalla oli muutama rahanvaihtopiste, mutta niistakin loppuivat riggit:it (Malesian valuutta) kesken, joten mie en saanut sitten enaa vaihdettua rahojani :( noh, onneksi ei ollut enaa paljon dongeja jalella, eika nekaan vahat sitten ihan hukkaan kuitenkaan menneet.

Lento oli Loistava! Pisteet AirAsialle! Kone oli melkein puoliksi tyhja eika meille ollut merkattu mitaan tiettyja istumapaikkoja, vaan saatiin itse valita minne istutaan. Kone oli aika uusi, hienoine penkkeineen, tosin aika ahtain jalkatiloin, mutta eihan se lentokaan ollut pitka. Vain 3 tuntia. Taidettiin laskeutua viel vahan etuajassa.

Passin tarkastukset sujuivat taas hyvin ja kaikki saatiin rinkkammekin perille. Malesian viranomaiset tarkasti miltei kaikkien laukut ennen kuin paastivat eteenpain, mutta huvittavaa oli se etta kaikki muut taidettiin tarkastaa paitsi me, ainoat backbackerit! Meidat vain neuvottiin kavelemaan ohi! Luulisi nimittain etta enemmin meidat tutkittaisiin luvattomien aineiden/tavaroiden vuoksi, kuin joku nelihenkinen lomalla ollut perhe! :)

Kentalla sitten ei saatu taksia, silla olisi ollut tuhottoman kallis, otettiin bussi, mika sekin oli kylla hyva vaihtoehto. Sitten bussipysakilta taksi, joka veikin sitten meidat vaaraan paikkaan ja kun lopulta paastiin meidan guesthousiin, oli se jotain ihan muuta kuin oltiin odotettu. Oltiin netista varattaessa katseltu kuvia ja siella oli myos ilmeisesti lukenut etta huoneissa omat kylpyhuoneet ja kuvat oli muutenkin nayttaneet todella hienoilta. Nyt meita oli vastassa 70-luvun nakoinen tilava huone, jossa sanky ja tyynyt. EI lakanoita, ei pyyhkeita, saati kylpyhuonetta... Ja Jeren ja miun huone oli viela suoraan isommalle kadulle, jossa oli varmaan 3 klubia, jotka hiljeni vasta 3:30 (okei oltiin kylla guesthousillamme vasta 3 aikoja..). Mutta meteli kaduilta kuului niin selkeasti, etten mie aamullakaan pystynyt sitten nukkumaan seitsemaa pidempaan.

Aamupala kuului hintaan, mutta kappas, se olikin 2 paahtoleipaa voilla ja hillolla seka kahvi tai tee ja banaani.. ei siis kovin herkullista, mutta kylla sen nyt soi.

Etta nain alkoi meidan Kuola Lumpurin kokemukset. Noh, mita nyt eilen vilaukselta kaupunkia yolla bussista ja taksista naki, niin taalla on todella siistia! ei roskia missaan, ja suurinosa rakennuksista nayttaa todella uusilta! wow. Taalla ei ole mopoja yhtaan niin paljon, ei ole myoskaan tuktuk:eja nakynyt yhtaan kappaletta. Paaasiassa vain hienoja autoja! Jotenkin totaali erilaisen nakoista, mita tahanasti! Paljon hulppeamman nakoista mielestani kuin Bangkokissakaan! Noh, katsotaan nyt mita tanaan keksitaan. Mennaan varmaan vain Ilmastoituun hienoon shopping centreen ja sitten tsekkaamaan noi Petronas towerit.. ne tais olla yli 400m. korkeat, tallahetkella maailman korkeimmat kaksoistornit! :)

Malesian kieli on myos jotain todella huvittavaa.. voisi ulkomaalaisen mielesta kuulostaa ehka jopa vahan suomenkielelta.. ainakin meille monet sanat ja lauseet ovat olleet aika helpon kuuloisia.. Etta eikun opettelemaan :)

Tassa ollaan vesipuistossa.. :) Brittilainen Tim oli meidan seuranamme myos.

Hanoin Old Quarterissa oli natti lampi.. Hanoista loytyi useampiakin lampia, mika tekeekin siita hieman tunnelmallisemman kaupungin.

Nain pikkuruisilla penkeilla ja pienen poydan aaressa Hese nayttaa Jattilaiselta ;) Mutta kaikkialla aasiassa nakee naita. Kaikki katukeittioiden ruokailutilat ovat varustettu nailla poydilla ja tuoleilla. Meille nuo nayttavat enemmankin jonkun leikkimokin varusteilta :) Illalla ei saanut enaa Hanoissa muuta kuin nuudelikeittoa, hyva etta edes sita.

Vietnam, Hanoi

Huhuh. Vihdoin taalla Hanoissa.

Juhannus meni, ei niin Juhannuksellisissa tunnelmissa. Tai noh, tuotiin me ainakin Nha Trangiin suomalainen juhannussaa: Vetta sanoi melkein joka paiva ja oli pilvista. Aurinko nayttaytyi sitten viimesena paivana kun oltiin jo lahdossa pois. Eli Nha Trangin rantaan ei paasty tutustumaan juurikaan lainkaan. Iso se kylla oli. Ja itse Nha Trangi ehka liiankin iso. Ei ollut millaan tasolla samanlaista tunnelmaa kaupungissa kuin Sihanoukvillessa Kambodzassa. Eika muutenkaan Nha Trang vaikuttanut miun mielesta niin kivalta paikalta. Paljon oli paikallisia turisteja liikenteessa kyllakin. Huvittavinta oli etta kun Vietnamilaisessa ravintolassa tilaat nuudeleita ja ne vastaa etta sori, meilla ei ole!!!

Mehan saatiin respasta kasin hoidettua itsellemme junaliput tanne Hanoihin. Noh, ensimmainen takaisku oli kun kuultiin ettei ole enaa mitaan muuta vapaana kuin Hard seat -paikkoja ja matka kestaisi sen 25h. Ajateltiin etta kyllahan se on aina parempi kuin toiset 12h. lisaa bussissa(Bussilla matka olisi kestanyt sen 36h). Maanantai iltana meidat haettiin taksilla ja vietiin juna-asemalle (juna lahti klo19:03). Koko asema oli aikalailla kaaoksessa. Loydettiin kuitenkin omille paikoillemme junassa. Ja se olikin sitten pikkumuotoinen shokki. Penkit olivat kuin Vanhan kirkon puupenkit! ja 4 hloa istui aina vastakkain. Ei tientenkaan oltu saatu sellasia paikkoja et kaikki oltais oltu samassa loossissa, vaan Hese sitten joutui olemaan yksin meidan selan takana. Jo ensimmaisen 4 tunnin jalkeen alkoi olla tosi nihkee olla, ei saanut mitaan hyvaa asentoa ja jalkoja minnekaan. Onneksi meilla oli pyyhkeet etta voitiin istua niitten paalla, toimivat ihan kohtalaisina pehmusteina. Kun yo tuli, junassa jaettiin bambumattoja. Bambumatot laitettiin sitten vastakkain olevien penkkien valiin lattialle ja sinne sitten porukka meni penkkien alle nukkumaan. Yleensa niin etta jos loossissa oli yksi perhe, meni lapset lattialle penkkien alle ja vanhemmat saivat nain oman penkiston kummatkin. Ja kun naa Vietnamilaiset ovat sen verta pienia niin kyllahan he mahtuivat hyvin lattialle ja hyvin makaamaan myos penkeilla tai muutoin istumaan kippurassa.

Me ei tajuttu ottaa bambumattoa niin laitettiin Jeren lakana ja mie kommin penkkien alle nukkumaan. Tila oli sen verran ahdas, etta jos olin kyljellani niin lantiosta otti penkin alareunaan kiinni. No, unta tuli kylla silti yllattavan hyvin, vaikka olikin ahdas tila ja kova lattia.

Aamulla herailtiin siina auringonnousun aikoja..saatiin junassa safkaksi perinteisesti Vietnamilaisesti nuudelikeittoa, mika olikin oikein hyvaa! puolilta paivin saatiin taas safkaa.. riisia ja jotain lihaa ja vihanneksia.. kyllahan sitakin vahan soi nalkaansa.. mutta oli se paljon heikko laatuisempaa kuin lentokoneen safkat! Ruvettiin puoliltapaivin myos funtsimaan etta mitas kummaa.. huomattiin etta oltiin olevinaan Hue:n asemalla.. ja Hue:han oli kartan mukaan vasta PUOLESSA valissa Nha Trangia ja Hanoita! Oltiin kuitenkin matkustettu siihen mennessa jo 16 tuntia ja kuviteltiin etta matkaa olisi "enaa" jalella n.8 tuntia.. Jere sitten kavi kysaisemassa yhdelta miehelta joka puhui edes vahan englantia etta millonkas taman junan pitaisi olla Hanoissa ja mies kertoi etta vasta ens yona 3am.!!!!!!! APUA! eli sita tuskaista matkustamista oli tiedossa viela yli 12 tuntia lisaa! vahan tuli masis paalle.. Ja juna oli koko ajan jokaista paikkaa myoten taynna! Aina kun jollain asemalla lahti ihmisia pois ja toivottiin etta pliis nyt ei muita ihmisii tohon paikalle etta paasisi itse vahan paremmin olemaan, niin eikos aina ne paikat tulleet tayteen. Ja seuraavana yona en paassyt edes lattialle nukkumaan kun sinne ehti minuu ennen meita vastapaata istumaan tulleen perheen poika. Ja kaikki tunnit ilta 8:n ja aamu 4:n valilla oli taytta tuskaa! nukkua ei pystynyt lainkaan, kun ei saanut vaan mitaan asentoa missa olisi pystynyt olemaan 10 minuuttia pidempaa. Selka alkoi olemaan myos jo aika hajalla ja olo oli NIIN likainen, kun oli hikoillut koko paivan. Siis kun tietenkaan mitaan ilmastointiakaan ei ollut..Faneja vain (onneksi edes niita). Saavuttiin siis Hanoihin 3.30am. Ja niin vasyneina kun olla ja voi. Mutta olipa aika voittaja olo kun oli selvinnyt yli 32 tunnin junamatkasta Vietnamilaisessa junassa paikallisten keskella! Muita lansimaalaisia ei ollut eksynyt hard seateille... :) Ja paikalliset olivatkin todella ystavallisia! ainkin suurinosa! meita vastapaata istuneet Vietnamilaiset tarjosi meille koko ajan jotain syotavaa ja ostivat hedelmia asemalta ikkunasta meille jne. :) vaikka sanaakaan englantia he eivat kylla puhuneet.

Asemalta saatiin heti taksi hyvin ja sitten suunnattiin silla Old Quarteriin ettimaan hotellia tai guesthousia meille. Ei tietenkaan oltu varattu mitaan valmiiksi kun luultiin etta oltaisiin oltu tiistai iltana jo taalla. Old Quarter naytti pelottavan kuolleelta.. missaan ei ollut valoja eika mikaan paikka nayttanyt olevan auki. Onneksi meidan taksikuski kavi koputtelemassa yhden hotellin ovelle ja sielta herasikin joku vartija meille ovea avaamaan. Paastiin sitten saman ketjun toiseen hotelliin yoksi. Oli jotenkin ihan uskomaton olo paasta nukkumaan kunnon sankyyn ja hienoon huoneeseen tuon matkan jalkeen.

Tanaan heraitiin vahan ennen puoltapaivaa.. hieman kylla viela vasyttaa, muttei viitsinyt nukkua enaa pidempaakaan. Meilla on nyt 15$ olevat huoneet (vahan hintavampaa kuin mihin ollaan totuttu viimeaikoina) mitta hintaan kuuluu aamupala, internetin kaytto ja huoneet on melkein suomalaisen perus hotellin tasoa, tv, jaakaappi, ilmastointi jne. :) Enaa siis 2 yota taalla ja perjantaina lahto illalla Kuola Lumpuriin. Ollaan Kuola Lumpurissa vasta tosi myohaan (joskus puolenyon jalkeen) ja varattiinkin sielta hotelli jo valmiiksi, etta osaavat odottaa meita sitten siihen aikaan. Nyt sitten ehka hieman tutkailemaan tata Hanoita! :)

toivottavasti kaikilla oli mukava juhannus! mekin saamme pian herkkuja kun naemme Kuosin ja Katjan Perhentialla ;) jee. Irtokarkkia!

Tassa kuva junasta.. Fanit katossa.. Ihanaiset penkit. Mietittiin et ehka joudutaan ottamaan jotain terapia tunteja ettei meille jaisi traumoja tuosta junamatkasta.. :)

Painajaisia siita varmasti tulee kyl viel nakemaan ;)

Vietnam, Nha Trang

Noniin, pitka bussimatka jalleen takanapain. Ja yksi super pitka etappi Hanoihin pain viela mentavana. Eli Nha Trangissa ollaan.. luultavastikin Vietnamin suurin rantakaupunki.. taalla on jotain 300 000 asukasta ja 6 km pituinen hiekkaranta. Vahan harmillisesti satuttiin tanne juuri Vietnamilaisten oman loman aikaan. Oli majoitusten saamisen kanssa vahan ongelmaa (taisikin olla ensimmainen kerta!) ja jouduttiin tyytymaan 12$/yo hotelliin. Noh, huoneet on kylla TOSI mageet ja onhan taa hotelli, eika mikaan guesthouse. Oltiin eilen siis taalla vasta kasin aikoja ja aika vasyneina jaksettiin kayda, vain syomassa ja sit takaisin hotellille. Tanaan pitaisi sitten exploraa vahan tata kaupunkia. Harmiksemme olemme tainneet tuoda mukanamme myos perinteisen Juhannussaan :( pilvista on... onneksi ei sentaan kylma ja pidetaan peukkuja ettei ryhdy satamaan!

Ho Chi Mihn cityssa (=Saigon..jos joku ei tieda..) kaytiin tosiaan heittamassa se puolipaivaretki sinne tunneleille (en viitsi kirjoittaa edes nimea, koska en tieda miten se kirjoitetaan oikein..). Eli tunnelit jotka siis rakennettiin ranskalaisten sodan aikana ja lisaa sitten vietnaminsodan aikana ja mitka oli yksi plussa vietnamilaisille ja ilmeisen ratkaiseva tekija koko vietnaminsodan lopputuloksen kannalta! Tunneli verkostoa oli about 250km ja ne oli NIIN ahtaat ettei siella lankkari olisi mahtunut kulkemaan. Tunneleita oli kolmessa eri tasossa. Ekassa tasossa 3-5 metrin syvyydessa oli sotimistilat, laakitsemis tilat seka ruoanlaitto tiloja.. sitten alempana oli tunneliverkosto liikkumiselle paikasta toiseen ja alintaso oli 9 metrissa (kai) ja siella oli mm. kulkuyhteys saigon jokeen seka vedenotto piste..kaivo.. jep. noh, mutta paastiin sitten itsekin testaamaan tunneleiden tilavuutta. Turisteja varten oli suurennettu 90m patka tunnelia, josta paasi kylla tulemaan pois jo 20m kohdalla ja viela toisen kerran ennen 90 metria.. ja vitsit et siel olikin pimeeta! ei nahnyt juuri mitaan ja joutu menemaan tosi kumarassa ja mulle tuli sellaset ahdistukset jo heti alussa et miun oli pakko paasta pois heti kun vain mahdollista. huh. En kylla pysty kasittamaan miten noissa tunneleissa, jotka siis viela puolet pienempia kuin tuo mita me mentiin, on pystytty elamaan pitkiakin aikoja.

Tuolla tunneleilla paasi myos kokeilemaan ampumista.. ja Jerehan innokkaana haluisi sitten kokeilla M-16 konekivaaria.. aika isohan se oli ja kova aani siita lahti ;)

Tunnelivierailumme jalkeen kaytiin Hesen kanssa sitten vahan hemmottelemassa itseamme Tony&Guy kampaamossa. Ja saatiinkin oikein napparat uudet tukat! :)

Illalla ei jaksettu mitaan erityista enaa tehdakkaan sitten oltiin aika poikki (ainakin mie ja Hese). Jeren kanssa kaytiin tilailemassa vahan tauluja. Saigonissa oli TOsi paljon taululiikkeita, missa toinen toistaan upeampia tauluja! Koetetiin ensin miettia miten sellaisia saisi kuljetettua muutaman kuukauden mukanaan, mutta sitten meille kerrottiinkin ettei niiden lahettaminen Suomeen maksaisi kuin sen 15$.. joten tuumasta toimeeen. Jere valitsi yhden taulun ja sitten tilattiin 2 taulua. Noita voi tilata mm.valokuvista tai pyytaa joitain valmiita tauluja erivarisina ym. ja ne oli kylla NIIN hienoja ja suomen hintatasoon nahden todella edullisia! Eli Aiti! lahetettiin meille Joensuuhun tulemaan meidan taulut! tulevat mahdollisesti 4vkon sisalla. 4 paivaa kuulemma menee niiden kahden taulun maalaamiseen, joista sitten lahetetaan meille sahkopostiin kuvat ja jos ollaan tyytyvaisia niin ne lahetetaan Suomeen. Eli meille on tulossa 2 isompaa (60x90..muistaakseni) ja sitten yksi vahan pienempi. Pieni taulu oli vaivaiset 9$ eivatka isotkaan paljoa maksaneet.. kuljetuksineen kaikkineen hintaa tuli n.50e.

Tanaan sitten pitaisi Juhannusta jotenkin juhlia.. eikohan me jotain keksitakin ;)

Maanantaina ollaan lahdossa jatkamaan matkaa Junalla toivottavasti. Vahan huonolta nayttaisi kaikkien kulkuneuvojen suhteen. Lentoja ei enaa saanut. Junien makuupaikat taynna (juna kestaa sen 24h) ja istumapaikoista vain Hard-paikat jaljella (kun vaihtoehtona on soft aircon seat tai hard seat..).. noh, bussilla matkakestaisi luultavasti vielakaummin.. katsotaan miten kay.

Tassa oikean kokoinen tunneli..eli mahalteen tuolla olisi mahtunut ehka etenemaan..

Jere ampumaradalla :)

Jere kokeilemassa tunnelia.. aika ahtaalta nayttaa.

Hanoissa ei ole tuktuk:ja.. eika nakynyt mopotaksejakaan.. joten riksat olivat ainoa vaihtoehto. Tulipahan nekin kokeiltua :)

Annelle: Olen Suomessa vasta 16.9 !! joten ankkarockit, niinkuin muutkin kesan festarit jaavat tallakertaa valiin :( ensivuonna sitten!

MAKOISAA JUHANNUSTA KAIKILLE! ja jalleenkerran: syokaa sita makkaraa ja niita uusia perunoita oikein olan takaa! mulla valuu kuola pelkasta ajatuksesta.. pah. taidan lahtea hakemaan aamupalaa= nuudelikeittoa .. (no saa taalta muutakin)

Vietnam, Saigon (Ho Chi Minh)

Good morning Vietnam! Olipa kylla matkustamisen takana tama Saigon!

Kampotissa oltiin siis vain sen yhden paivaretken verran, mika olikin todella kiva! retki kesti melkein 12 tuntia! joten oltiin aika poikki sen jalkeen. Aamulla lahdettiin maasturin lavalla istuen kohti Bokorin luonnonpuistoa. Tie ylos "vuorelle" oli jotain ihan hullua..! joutui pitamaan oikeasti kiinni etta pysyi kyydissa ja kyyti oli todella poukkoista ja pomputtavaa! mentiin parhaimmillaan 1080 m korkeuteen! Olipa kylla hienot maisemat, myos pilvia oli jo tuossa korkeudessa paljon ja lampotila paljon viileampi. Kaytiin katsomassa ns. "ghost" citya, missa oli kuninkaan joskus 1920- luvulla rakennuttama palatsi juhlia varten, seka 2 isoa kasinoa ja kirkko. Kaikki olivat olleet kaytossa 1950-luvulle asti, jonka jalkeen ne oli jatetty pois kaytosta tai jotain. Aika ransistyneeseen kuntoon olivat tulleetkin. Mutta hienon nakoista kylla oli! Etenkin kun pilvimassa tuli leijaillen valilla rakennusten joukkoon. Sielta tultiin sitten alas samaa tieta autolla ja kaveltiin osa matkasta keskella viidakkoa! Hese oli varustautunut kunnon viidakko vaelluskengilla: Flipflopeilla :) no, tulipahan todistettua etta taalla ei kylla muita kenkia tarvitsekkaan! flipflopeilla parjaa kaikkialla! (labralaiset muistaa ne miun kenka tuskailut.. en ole viela kertaakaan tarvinnut niita kalliita lenkkareitani!).

Viidakkoon oltiin ehka hieman pettyneita... ei nahty Yhtaan mitaan elaimia! Ja hiton ranskalaiset kuvasivat joka puun ja lehden ja ihan kaiken ja ihan koko ajan! rasittavia! Tulipahan kaveltya viidakossa :) Nahtiin onneksi sit loppumatkasta yksi jatti iso hamahakki aterioimassa verkossaan ja se oli viel myrkyllinenkin, jei.

Paivaretki paattyi veneilyyn Kampotin joessa, se oli myoskin mukavaa. Illalla sitten vain rentouduttiin television ja monopoli pelin aarella :)

Eilen aamulla otettiin privat taxi rajalle. Kuski ei puhunut sanaakaan englantia, joten se ajoi ensin jonnekin missa sen kaveri tuli tulkkaamaan meille etta milles rajalle tahdottaisiin. Tiedettiin jo uudesta rajasta, joka oli ihan kampotin lahella, mutta haluttiin toiselle joka olisi taas lahempana sellaista kaupunkia mista paasisi jatkamaan matkaa viela Saigoniin. Noh, matka rajalle kesti sen puolitoista tuntia ja kappas aija vei meidat kuitenkin sille uudelle rajalle! tietenkin, sai saman rahan lyhyemmasta matkasta! noh, raja oli kyl muutenkin aika hauska.. rajavirkailijat jututtivat meita ja kyselivat vaikka mita.. luulivat Hesea miun Aviomieheksi! ;) Vietnamin puolelle meidat vietiin (n.500m) mopoilla ja siella puolen sitten jouduttiin vahan selittelemaan ettei me tarvita tosiaan viisumia... sit meita pomputeltiin tiskilta toiselle ja sinne ja tanne. Huvittavinta oli etta kun kaikki piti olla valmista yks mies tuli viela osoittelemaan meille taulua, jossa oli aseen kuva, huumeiden kuvia ja laakkeiden kuvia, me oltiin aluksi et vahan mitas taa nyt, mut tajuttiin sit et se varmaan vaan kysyy et onko meilla mitaan noista mukana.. puisteltiin vaan paatamme ja sanottiin englanniksi et ei. Etta sellainen raja tarkistus.. lopuksi miut viel pyydettiin takaisin tiskille, mulle oli unohdettu laittaa jotain merkintoja :)

Taman jalkeen alkoi sopiminen miten paastaan eteenpain... rajalla ei ollut yhtaan autoa, joten mopot olivat ainoa vaihtoehto ja pari mopokuskia puhuikin hyvaa englantia ja auttoivat meidat hyvin matkaan. Lahdettiin siis mopoilla ensin lahimpaan keskustaan (ha tien) missa mentiin automaatille, silla toisinkuin luultiin Vietnamissa ei kay Dollarit! ja automaatista saa vain 2 miljoona dongia (noin 100e) eli joudutaan nostamaan viel useamman kerran. Sit meidat kuskattiin bussiasemalle... mista ei tietenkaan mennyt enaa silloin (klo.noin 12paivalla) mitaan busseja Saigoniin saatikka sitten Chau Dockiin mista olisi paremmat yhteydet (ja se olisi myos lahempana Saigonia) Saigoniin.. Noh, mopo kuskit sanoivat sitten ette he kylla mielellaan kuskaavat meidat sinne! eli Chau Dockiin minne olisi siis noin 3 tuntia matkaa. Mietittiin hetki.. ja paatettiin lahtea. Matkattiin sitten seuraavat 3h. kukin oman mopon takana, rinkka kuskin jaloissa.. hmm.. oli aika magee kokemus, etenkin kun tie oli paaasiassa poukkoista hiekka tieta, mita ei autolla olisi edes paassyt eteenpain!

Chau Dockissa oltiin kolmen aikaan ja puoli neljalta lahti sielta viela bussi Saigoniin! joten ehditiin just hakemaan pienta purtavaa ja sitten mentiin taas. Minubussilla paikallisten keskella matkattiin Saigoniin reilu 6 tuntia! Ja ensivaikutus Vietnamilaisista ei kyl ollut mikaan hyva! Pirun nyrpeaa naamaa tuli bussikuskilta, eika kukaan matkustajista puhunut meille sanaakaan (muualla aasiassa kun meita kohtaan ollaan oltu niin alyttoman ystavallisia, siksi moinen kaytos tuntui kummalta). Tauolla Jere yritti kysya kuskilta, miten kauan tauko kestaa eika kuski noteerannut Jerea mitenkaan! sit mie kysyin varmaan kolme kertaa ja koetin viittoa kasin etta monta minuuttia ja kuski oli kuin minuu ei olis ollutkaan! ihan uskomatonta..

Matka kesti siis kaikenkaikkiaan yli 12h.! Saigonissa saatiin onneksi jo paljon mukavampi vastaanotto ja taksi vei meidat oikeaan paikkaan. Loydettiin mukava guesthouse..tai se loysi meidat. Mies kadulla tuli viittomaan meille et han tietaa meille hyvan paikan ja vei meidat pikkukujalle (mika aluksi naytti jo aika hurjalta) mista loytykin jonkin perheen koti, joka piti guesthousia ylakerrassaan. Vastaanotto taalla oli todella ystavallista. Saatiin viela kolmen hengen huone, mista maksetaan vain 3$ per nena! edullista. Illalla raahauduttiin viela syomaan paikalliseen burger mestaan ja kaytiin oluella. Uni tulikin samointein.

Tanaan sitten ollaan buukattu huomiselle Chu ci tunnelli- vierailu, eli NE kuuluisat tunnelit missa vietgong sissis piileksi jenkeilta.. super ahtaaat sellaiset. Niita kuulemma pitaisi paasta kokeilemaankin, kun osaa niista on levennetty turisteja varten, mutta nekin on kuulemma todella ahtaat! jaix. saa nahda pystynko mie menee sisaan.. iskee tas ahtaanpaikan kammo. Varattiin myos torstai aamulle bussi taalta Nha Trangiin (n.9h).

Tama guesthousiltamme Kampotista.

Maisema melkein 1080m. Saari kaukaisuudessa on Vietnamin puolelle kuuluva Phu Quoc.

Kirkko Ghost cityssa.

Ja sama kirkko noin 7min. edellisen kuvan jalkeen! pilvet vain tulivat yht'akkia ja saartoivat meidat ja koko lahiseudun.

Ja Casino. Sisalla paasi kavelemaan jokaiseen kerrokseen ja parvekkeille jne.

Tassa Hese valmiina mopo kyytiin :) meille sanottiinkin et naytetaan ihan kambodzalaisilta kun meilla kaikilla oli tuo khmerien huivi paassa polusuojana.. niin ja kuskeillahan oli kyparat ja meille ei! tai taalla ei yleensa ole kyparia ikina kellaan ja jos on niin vain silla joka ajaa mopoa! edes lapsilla ei ole kyparaa! siksi ehka vahan jannitti lahtea 3 tunniksi mopon kyytiin...

Saigonin sahkojohtoja... siistii. Viel ehka vahan hurjemmassa kunnossa kuin Bangkissa :)

ps. Juhani kirjoitahan vain lisaa kuulumisiasi tanne niin mekin pysytaan perassa et missa mennaan! ;) ja ikavahan meillakin on jo sinuu!

Kambodza, Kampot

Tanaan jatettiin Sihanoukvillen ihanat rannat taaksemme ja suuntasimme Kampot:iin... askeleen lahemmaksi Vietnamin rajaa.

Sihanoukville on ollut ehka tahan asti paras kohde.. Sielta loytyi kaikille kaikkea. Tosi hieno paikka.

Meillehan kavi nyt niin etta tultiin tanne Kampot:iin kolmistaan, Juhani lahti takaisin Phnom Penhiin. Juhani tutustui Sihanoukvillessa yhteen lontoolaiseen tyttoon ja paatti jatkaa hanen kanssaan matkaa pohjois Kambodzaan. Eli yksi meita vahemman juhlimassa juhannusta! :( noh, Juhani ja tytto olisi tarkoitus tavata Hanoissa viimeistaan 29.6, jolloin lennetaan Malesiaan.

Me mennaan huomenna tekemaan paiva retki taalta Kampotista lahella sijaitsevaan Bokorin National park:iin ja maanantaina aamulla suunnataan taksilla Vietnamin rajalle. Toivotaan etta rajan ylitys sujuisi ongelmitta, Silla vasta tan vuoden puolella on Suomalaiset (ja muut pohjoismaalaiset) saaneet rajalta ilmaisen 15 paivan viisumin Vietnamiin... sita kun ei valttamatta taalla aina muisteta..

Kampot vaikuttaa oikein rauhalliselta pikku kaupungilta. Aika ransistynytta taalla kyl on. Meilla on mukava guesthouse, mista loytyy paljon dvd:eita seka muutama lautapeli! :)

jei. ei muuta. kiitan ja kuittaan.
aijoo..
KUKAkuka kehtasi kommentoida MIUn yhdyssanoja eika uskaltanut laittaa nimeaan kommenttiin????? ;) tama joku ei varmaan minuu kauheesti tunne silla sitten tietaisi ettei Jennipenni osaa suomea kovinkaan loistavasti ;) ..

niin ja Anne! Se Hessun(?) omistama baari olisi ilmeisesti ollut taalla SIhanoukvillessa Weather station Hill:illa, mutta yksi toinen Suomalainen (Billy) osasi kertoa meille etta Hessu on suomessa.. no, joka tapauksessa, ei paasty kertaakaan sinne Weather station Hillille.. oltiin niin kovin kiireisia meidan rannalla ;)

Kambodza, Sihanoukville

Ihanaa; aurinkoa, valkeaa hiekkaa ja meri. Oih.

Eilen ei illalla tehty mitaan ihmeellista. Istuttiin rannalla mageissa lohotuoleissa ja katseltiin merelle. Tana aamuna sitten oli aikainen lahto saari kierrokselle. Mina, Jere ja Tim (tama meidan britti ystavamme) raahauduttiin aamulla kahdeksaksi (no niin..olihan sita nukuttu kylla se 7 tuntia, muttei se taalla riita mihinkaan ;) ) vasyneina rannalle odottelemaan saari kierroksen alkua. Oltiin eilen illalla buukattu sellanen touri, missa oli tarkotus kayda kolmella eri saarella ja vahan snorklailla ja ottaa aurinkoa. aamu kahdeksasta puoli neljaan tuli oltua paaasiassa auringossa.. = nyt Jenni on RUSKea! jihu. tosin pitaa tata rusketusta viel vahan huomenna ja sita seuraavana paivana menna viela parantelemaan tuonne rantsuun.

Eka stoppi meilla oli jonkin saaren edustalla, missa ei siis rantauduttu laisinkaan vaan snorklailtiin vahan veneesta.. hmm. ei ollut MITAAN nahtavaa :) osattiin sita kylla odottaakin, mutta silti, kun ei edes fisuja ollut yhtaan missaan! :) noh, sitten tehtiin pidempi stoppi Bambuu islandille, missa on viela toistaiseksi ainoaa majoitusta nailla saarilla saatavana. Siella tulikin sitten polskittua meressa monta tuntia, Jeren pysytellessa varjossa lukien. Saatiin safkaksi Barracudaa, nam! viimeiseksi viela pysahdyttiin taas snorklaamaan yhden toisen saaren edustalle, eika talla kertaa enaa Jeren kanssa jaksettu edes vaivautua veteen :) iho alkoi jo olemaan aika koppura paivan lillumisesta merivedessa.

Nyt on hirmuinen nalka. Lahdetaan Jeren ja Hesenka syomaan jotain ja sitten rantsuun taas lohoilemaan. :) Taa paikka on oikee loma kohde! ihanaa! :)

Poiketen ehka perus ranta kohteista, taalla nakyy vahan valia lehma jengeja pyorimassa rantsussa myoskin ;) valilla niita saa oikein varoa, kun varsat kirmaa ja hyppii ja potkii joka ilman suuntaan.

Bambuu island. Soooooou Niiice ;)

Kambodza, Sihanoukville

TErrrrrrvetuloa Costa Del CAmBodiaan ! :)

Taman lahemmaksi Espanjan aurinkorantoja tuskin Kaakkois-Aasiassa paasee.. (tai kylla varmasti paasee mutta..). Niin, tama Sihanoukville on siis Kambodzan suurin rantakohde, joka on kasvanut vuosi vuodelta suuremmaksi ja turistisoituneemmaksi. Tanne tullaan pakettimatkoilla ja omatoimimatkoilla. Monet tulevat tanne Vietnamista, viela suurempi osa Thaimaasta ja varmastikin suurin osa Phnom Penhista.

Taalla on 5 erillista rantaa, joista pari on yksityiskaytossa, luksus resorteilla. Me parkkeerattiin itsemme tanne Ochheuteal Beachille, lempinimeltaan Serendipity Beach. Tama taitaa olla suurin ja samalla suosituin ranta taalla. Saatiin Guesthouse 5$/yo, ihan perus siisti. Koetettiin Jerenkaa loytaa jotain kivempaa, muttei natsannut. Hinnat paremmissa kampissa nousi huimasti.. Ja taa meidankin guesthouse on kuitenkin vain noin 50m. paassa rannasta :)

Ranta itsessaan vaikuttaa mahtavalta! Merivesi taalla ei ole yhtaan niin suolaista kuin Koh Taolla Thaimaassa, ja se on myos paljon virkistavampaa, ei seiso paikoillaan kuin Taolla. Juuri taydelliset aallot lyovat rantaan. Hiekka on upottavaa ja meri syvenee mukavan nopeasti.

Negatiivisia puolia tietenkin loytyy myos: Kaupustelijat + Kerjaajat. Nama ranta kerjaajat huijaavat viela minka pystyvat. Okei, osalla on amputoituja raajoja, he tuskin huijaavat, mutta arsyttavin on mies, joka on Olevinaan sokea, kulkee aurinkolasit paassa koko ajan ja laulelee. Ensimmaisena paivana talla miehella oli oppaana pikkutytto ja eilen yli sopo koira, jonka kaulapantaan oli narulla kiinnitetty pieni sankko, jota koira sitten kantoi suussaan, minne olisi siis voinut miehelle antaa rahaa. Saali pisteita tuollalailla saa aika helposti.

Eilen oltiin Brittilaisen Jamesin "laksiaisissa". James oli ollut kolme ja puoli viikkoa "toissa" yhdessa naista rantabaareista. Oli yrittanyt lahtea jo nelja kertaa, myohastynyt joka kerta aamu bussista. Tana aamuna oli viides yritys.. pitaa menna tonne rantsuun tsekkaamaan etta nakyyko miesta siella ;)

Muutoin ei tanne erityisempaa. Ollaan aika ihastuttu myos Sihanoukvilleen. Melko taydellinen loma kohde, ainakin nain Low seasonilla, kun ranta ei ole ihan tukossa ihmisista.

Tutustuttiin eilen myos Brittilaiseen Irakin sotilaaseen, joka antoi aika uutta perspektiivia koko sotailuun. Huomenna mahdollisesti lahdetaan tekemaan saari kierros hanen ja Hesen ja Juhanin kanssa. Taallahan on tassa edustalla useampiakin saaria, joista vain tietaakseni yhdessa on yksi resortti. Toivotaaan hyvaa saata! taalla ei ole pahemmin satanut, mutta kylla noi pilvet taivaalta joutaisi myos pois auringon tielta :)
Nyt hakemaan Uimapatjaa ja rantsuun!

Kambodza, Phnom Pehn

Viimeinen ilta Phnom Pehnissa. Mie ja Jere ei kai tehda mitaan erityisempaa. Juhani ja Hese ovat loytanet tytot ja viettavat heidan kanssaan aikaan. Hesen tytto rakastu niin paljon Heseen, etta haluaa nyt jatkaa meidan kanssa matkaa eteenpain aina Vietnamiin asti.. Tosi mukava taa tytto oli kyl, ettei meita haittaisi, mutta Hese ei itse vissiin ollut kovin innoissaan ja joutui jo tekaisemaan jotain ettei tytto lahtisi mukaan ;)

Torstai iltana mentiin ensin syomaan Tonle Sap joen tuntumaan rantabulevardille.. sielta jatkettiin pariin muuhun ranta ravintolaan mista sitten lopuksi Heart of Darknesiin, jonne alunperin mie en edes ollut ajatellut tulla mukaan. Opaskirjoissa kerrottiin etta taa kyseinen Klubi on rikkaiden Khmer nuorien suosiossa, jotka tulevat henkivartijoidensa kanssa haastamaan riitaa lankkari nuorten kanssa.. ja kuulemma viela etta jos joku Khmer nuori keksii iskea lankkari tyton niin sitten on menoa... noh, kuultiin myos etta jokunen vuosi sitten oli kyseisessa klubissa sattunut jokin valikohtaus..ammuskelua tai jotain ja paikka oli ollut kiinni kuukauden.. Jonka jalkeen se oli kuulemma muuttunut myos aivan erilaiseksi paikaksi.. ja kun kyseltiin viela etta onko sinne nyt sitten asiaa menna niin ei siella enaa pitaisi olla mitaan pelattavaa. Ja kyl petyttiinkin paikkaan aika pahasti. EI sentakia etta siella oli nyt mukavan rauhallista olla vain koska odotettiin jotain todella erilaista ja hienoa Klubia ja sitten se olikin satakertaa heikompi, kuin melkein yksikaan Helsingin Klubeista/baareista. Ovilla siella oli mielettoman tarkka ruumiin tarkastus ettei ole mitaan klubille sopimatonta mukana ja sisalla oli koko ajan nakyvissa isoja vartioita. Noh, kivahan oli paasta pitkasta aikaa tanssimaan. Baari oli auki kauan kunnes viimeinen asiakas lahtee pois.. me lahdettiin onneksi jo vahan aiemmin,,

Eilinen menikin sitten univelkoja nukkuessa ja illalla kaytiin syomassa hyvin. Tanaan paastiin sitten lahtemaan sinne Phnom Tamao Wildlife sanctuaryyn, mista se britti pariskunta oli meille Laosissa kertonut. Ihan hienohan se paikka oli, mutta ei mitenkaan erityinen tai ihmeellinen. Eniten arsytti kun ei oltaisi haluttu mitaan paikallisten nuorien "opaspalveluita", mutta joukko niita vaan tunki mukaan. Heilta pysty ostamaan kookosta seka banaania, mita syottaa elaimille. Kierroksen loputtua annettiin sitten Jeren kanssa meidan 'oppaalle" yhteensa 3$, mika on kuitenkin reilun tunnin kierroksesta aika TOSI hyva raha paikalliselle, mutta taa poikakapa pyysi lisaa ja suuttu kun ei annettu! perhana! arsyttavaa tollanen, me ei alunperinkaan ketaan mukaan haluttu.

Kaytiin asken Jeren kanssa syomassa ja istumassa kahvilla taas taman suomalaisen Juhon kanssa. Oli kiva kuunnella sen tarinoita, se on kuitenkin matkustanut pirusti ennemman kuin me!

Huomen aamuna meilla on sitten lahto Sihanoukvilleen! vahan mahtavaa paasta rannalle ja Meren aareen piiiitkasta aikaa! en malta odottaa. Mitaan thaimaan rantojen vertaista ei kuulemma sielta kannata odottaa, mutta ihan hyvat rannat siella pitaisi kuitenkin olla. jee! onkin rusketus paassyt jo pahasti haalenemaan tassa kaupunki elamassa ;)

Ollaan oltu niin vakuuttuneita Phon Pehnista etta kateltiin jo Air asian lentoja tanne takaisin loppumatkasta.. meilla kun on periaatteessa syyskuun alussa jotain 2-3 vkoa "ylimaaraista" aikaa ja taalla olisi niiiiin hyvat shoppailu mahdollisuudet ja tuliaisen ostos mahdollisuudet. Eika Air asialla lennot maksa Kuola Lumpurista tanne kuin veroineen n.50e. (vai oliko jopa dollareita) ja sitten taalta Bangkokiin voisi menna bussilla... ei niin hintavaa siis, eika mitenkaan mahdoton ajatus! noh, katsotaan miten kay. Indonesiassakin pitaisi olla hyvat ostos mahdollisuudet ja voin kuvitella etta sinne myos voisi haluta jaada pidemmaksikin aikaa :)

Juhannus Lahestyy! me koetetaan ehtia Juhannukseksi Vietnamin etelakarjen tuntumassa olevalle saarelle :)

terkut ja halit kaikille! nauttikaa kesasta, kaykaa terassseilla ja ottakaa arskaa! ja syokaa uusia perunoita ja grillimakkaraa miunki edesta! kolmen vkon paasta miunkin pitaisi saada irtokarkkia! jihuu! siis kun ne jotka eivat viela tienneet niin poikien kaverit Kuosi ja Katja (seurusteleva pari) tulevat meidan kanssa Malesiaan Perhentian saarille vkoksi! jihu! :)

Kambodza, S-21, Killing Fields & Orpokoti

IT's A Holiday In Cambodia... edelleen kaupunki vaikuttaa oikein hyvalta :) joskin erittain polyiselta.. taalla on varmaan jonkinlaiset hiukkaspitoisuudet aika huipussaan. Monet kayttaakin hengityssuojaimia, tai huiveja suojana.

EIlen tosiaan startattiin hieman ennen kymmenta Security 21:een.. eli Puna Kmherien sodan aikana sinne tuotiin kaikki korkeammat ihmiset, joiden epailtiin pitavan "salaisuuksia" muista koulutetuista, tai olivat poliittisesti tarkeassa asemassa olleita henkiloita.. Lopppujen lopuksi sinne tuotiin pitkalti kaikki koulutetut, teiteilijat, ulkomaalaiset (muistaakseni 7 ulkomaalaista tapettiin tuolla) ym. Myos lapsia. Kierroksen aluksi kaytiin katsomassa dokumentti, jonka aanen laatu oli kyl aika kehno, eika englannista meinannut saada selvaa, mut muuten ihan ok.

Siella oli siis 4 koulurakennusta, joissa kaikissa 3 kerrosta ja hirmuiset piikkilanka viritykset. Rakennuksissa oli esilla kidutus huoneita ja valineita, joita oli kaytetty kidutukseen.

Kidutus menetelmia oli useita, mutta nama jai erityisesti mieleen; Uhrin kasi ruuvvattu kiinni ruuvvipenkkiin ja kynnet kiskotaan yksitellen irti hohtimilla tai vastaavilla. Uhrin haavoihin tyonnetaan otokoita..mm.torakoita ja muita hyonteisia. Ruoskimista.. Yhdessa maalauksessa oli kuvattu kun sotilas heittaa vauvan ilmaan ja toinen ampuu sita. Sitten uhri saatettiin kiinnittaa jaloistaan naruun roikkumaan ja dipata sita vesiastiaan niin kauan etta meni tajuttomaksi, kunnes sitten tyonnettiin ulosteita taynna olevaan astiaan, mika yleensa heratti uhrit tajuttomuudesta. Monia pakoitettiin allekirjoittamaan papereita tai sanomaan lausuntoja, joilla ei ollut peraa.

Rakennukissa oli esilla paakalloja.. tarinoita ihmisista jotka ovat selviytyneet ja heidan kommentteja. Hirmuisesti oli kuvia vangeista, jotka oli kuvattu kun heidat oli tuotu s-21:een.

Myos kaikki vankilasellit olivat esilla, ja viela sen aikaisia veritahroja lattioilla. Jonkin verran oli myos kuvia uhreista kidutuksen jalkeen, ne oli oksettavia. Hmm.. ei oikein ehka osaa suhtautua tuollaiseen paikkaan oikein. Mutta ei siita nyt mitkaan jippii fiiliksetkaan jaaneet. Aika hullua touhua ollut. Monia paa kiduttajia ei ole tuomittu.. eika juuri ketaan muutakaan tuolta ajalta. Monet kiduttajat toimivat tata nykyaan tuktuk kuskeina taalla Phnom Pehnissa. Ne uhrit jotka selvisivat hengissa S-21:sta, vietiin rekoilla Killing Fieldseille, jossa ei sitten ollutkaan mitaan muuta kuin suuria maaria joukkohautoja.

Killing Fields koostui siis yhdesta korkeasta temppelista, jossa oli kattoonasti paakalloja.. lajiteltu sukupuolen ja ian mukaa, ainakin osa. Ja lattiatasossa oli kasa vaatteita, mita uhreilla oli ollut paalla. Tuolla oli tapana soittaa stereoista kovaan aaneen musiikkia? tai jotain propagandaa, mutta kuitenkin niin lujaa ettei tuskan huudot ym. kuuluisi muualle, etteivat muut vangit saikahtaisi aania.. Siella oli myos puu, jota vasten hakattiin lapsia. Joistain joukkohaudoista pilkisti luita.. ja joitain vankeja haudattiin jopa elavalta joukkohautoihin.

Noh, taman kaiken jalkeen suunnattiin sitten Royal Palacelle ja Silver Pagodalle, mista meilla oli tarkoitus kavella National Museumille, missa meidan tuktuk kuskin piti sit olla meita odottamassa. Koska mulla ja Juhanilla ei ollut tarpeeksi pitkat hihat paidoissamme, niin meidan olisi pitanyt vuokrata paidat plus kameroista olisi pitanyt maksaan yhteensa melkein 10$ alueelle, mutta sisalla temppeleissa ei olisi kuitenkaan saanut kuvata, paadyimme jattamaan koko homman valista :) oltiin jo tassa vaiheessa aika vasyneita ja nalkaisia.. kaveltiin sitten suoraan tuonne National Museumiin, missa ei kylla ollut mitaan ihmeellista. Kun ruvettiin ettimaan meidan tuktuk kuskia niin eihan sita missaan nakynyt (ei siis oltu maksettu halle viela). Kaiken lisaksi museon edessa hengailu monta muuta kuskia, jotka jatkuvasti hyokkaili huutelemaan omia tarjouksiaan plus saatiin varmaan ensimmainn oikeasti tosi kurja kokemus kerjalaisista. Museon edessa oli paljon lapsia, jotka oli NIIN likaisia etta ei edes halunnut etta ne tulee lahelle, sit ne huusi, vei multa vakisin vesipullon kadesta ja olivat jotenkin kasittamattoman royhkeita. Ehka (tai kylla) kaduilla asuminen vaatii royhkeytta etta selviaa, mutta hitot tuollaisella kayttaytymisella keltaan turistilta rahaa saa! ei ainakaan meilta.

Odotettiin meidan tuktuk kuskia varmaan melkein tunti, kunnes paatettiin etta lahdetaan jollain toisella kyydilla. Arveltiin jo etta meidan tuktuk kuskille olisi kaynyt jotain, kun kolaritkaan taalla ei kovin harvinaisia ole, kun kukaan kuski nyt saamatta rahojaan koskaan minnekaan lahde.. arveltiin myos etta kuski luultavastikin ilmestyy kylla meidan guesthousille viela hakemaan rahojaan.. niin kuin kavikin. Se selitti etta hanen poikansa oli ollut tappelussa ja etta hanen piti vieda se laakariin.. maksettiin sitten koko hinta sille mita oli aiemmin sovittu, vaikka oltiin porukassa ajateltu ettei ihan taytta hintaa makseta kun ei kuitenkaan tanne perille paasty! kun tama kuski oli lahtenyt tuli yksi toinen (naista monista jotka hengaa meidan guesthousin edessa) tuktuk kuski meidan peraan (oltiin matkalla ravintolaan) ja kertoi etta luutavasti se alkuperainen tuktuk kuski vain huijasi meita, silla siihen aikaan kun me oltiin odottamassa kyytiamme museon ulkopuolella, tulee kaupunkiin yleensa bussit ja tama meidan kuski oli luultavasti lahtenyt vain hakemaan toista pokaa sielta silla valilla kun me olisimme olleet museossa... etta ketapa sita nyt sitten menna uskomaan. Y never Know.

Mentiin eilen sitten tosiaan tapaamaan tata Juhoa (pojat ei olleetkaan nahneet hanta eilen), joka on tosiaan asunut taalla puolisen vuotta tehden gradua puna khmerien sodan jalkeisesta poliittisesta sotapyykista... Oli kiva jutella sellaisen kanssa joka osasi kertoa Paljon kaikkea uutta! Eiryisesti jai mieleen, kun Juho naytti meille Phnom Pehn post:in (paikallis lehti) Police Report:ia.. siina oli jotain niin Brutaaleja ja kasittamattomia juttuja.. kaikissa tapauksissa kerrottiin asianomaisten iat ja nimet tarkkaan. Ja taalla, erityisesti maaseudulla uskotaan kummituksiin ja henkiin.. Eras vauva oli riippukeinussa ja sen tappoi vauvan seta, joka vaitti etta vauvaan oli mennyt paha henki.. paljon oli kirves murhia, raiskauksia ymym. Pitaa ostaa yksi paikallislehti ja tuoda se naytille oikein.

Illalla Juho naytti myos meille asuntonsa, silla asuu aivan tassa meidan lahella. Vuokra oli 200$/kk ja se kamppa oli HIENO! etenkin paikallisten standardien mukaan. Ylimmassa kerroksessa (olisiko ollut neljas kerros..) sellainen tosi siisti kaksio. Makuuhuoneessa oli viela ilmastointikin ja Juhon kampassa oli myos ylakerrassa Iso terassi! siis sellanen miun Puksun kampan kokoinen terassi, mista naki kaupungin vilinaan! Juho kertoi viela etta taalla paasee kuka tahansa joka osaa hitusenkin englantia, englannin opettajaksi. Ja englannin opettajille maksetaan viela kuulemma sen verran mukavaa palkkaa etta tuollaisessa 200$ asunnossa pystyisi helposti asumaan.. hitto, eikun tanne enkun opeksi siis! =P

Juhoa naemme luultavasti viela huomenna..

Tana aamuna lahdettiin yhdeltatoista orpokotiin. Hotellin respasta jarkkasivat meille 50kg riisisakin ja sitten kaytiin viela kirjakaupassa ostamassa liituja ja paperia. Naita kaikkia kyl huomattiin orpokodissa olevan, etta ehka olisi pitanyt vieda jotain spesiaalimpaa.. mutta kylla nuokin otettiin tottakai siella ilolla vastaan ja Meidat erityisesti! Lapset tuolla olivat todella mahtavia, ne laulo ja tanssi meille ja sit leikittiin ja otettiin kuvia jnejne. Ne oli jotenkin NIIN aidosti innoissaan meidan siella kaymisesta, etta tuosta kokemuksesta jai kylla TODELLA mahtava fiilis.

Hieman kuvia:

Tassa Khmerien apsara tanssia, Siem Reapissa. Kaytiin siella syomassa Khmerilaisessa buffetissa, missa sitten oli naita tanssi esityksia myoskin.

Teukei baarissa bilista pelaamassa..

Juhani esittelee Khmerien tyylia liikenteessa. Kuva National Museumissa.

Tassa kuvia S-21:een joutuneista.

Tassa koulurakennuksilta. Entiset luokkahuoneet oli siis muutettu joko selleiksi tai kidutus huoneiksi.

Tassa Selleja.. luokkahuoneisiin oli muurattu pienen pienia selleja vieriviereen ja osassa oli pieni reika lattiantasossa seinassa, josta on oletettavasti ulosteet sitten tyonnettu ulos..kaikissa oli ollut edes sita.

Tama on Temppeli Killing Fieldseilla. Temppeli oli varmaan n.20 metria korkea ja se oli lattiasta kattoon asti taynna paakalloja!

Ja tassa sitten niita kasallinen.. osa oli tosiaan jarjestelty ian ja sukupuolen mukaan, muttei tama kasa.

Tassa puu, jota vasten lapset hakattiin hengilta.

Sitten vahan mukavampia kuvia; Pojat poseeraa lapsien kanssa. Olivat (lapset siis!) kylla NIIIIN suloisia kaikki. Melkein tappelivat vuoroista, etta kuka kenenkin kadessa sai roikkua :)

Lapset laitto meille hattuja paahan ja naytti mita mitenkin pitaa pitaa :) Hesella olalla mm. kalastus systeemi ja mulla joku kalastukseen tai viljan keraamiseen liittyva juttu, mita kannetaan vuotarolla, mutta perinne tansseissa sen nakee usein noin kuin se mulla on. Juhanilla myos joku kalojen hakki.

Tanaan mennaan sitten illemalla syomaan Joenvarteen, johonkin kivaan ravintolaan ja sitten mahdollisesti jollekin klubille katsomaan Phnom Pehnin yo elamaa. ;)

Suomessa ollut kuulemma TODELLA lamminta, nauttikaas te meidankin edesta suomen kesasta! vahan harmittaa kun jaa se valista. Me ryhdytaan myos miettimaan pian meidan Juhannus suunnitelmia ;)

Painukaas ottamaan aurinkoa siis!

Kambodza, Phnom Pehn

Noniin, paakaupungissa ollaan ja taa on on NIIIN cool. Tanne on jo nyt hinku paasta sitten joskus takaisin. Liikenne on jotain todella hurjaa, kaikki vaan ajaa miten sattuu, koko ajan tapahtuu pienempia kolareita. Taalla nakyy paljon myos pyora riksoja, sellasta pitaa ehdottomasti paasta testaamaan!

Tultiin tanne siis eilen Siem Reapista..eli oo.. sunnuntaina? tanaan taitaa olla maanantai? ;) eikun tiistai.. :) pojat vieressa korjasi. Tahtoo menna paivat vahan sekaisin. Eli tultiin eilen maanantaina iltapaivalla tanne. Vastaanotto Phnom Pehnin bussiasemalla oli aika villi. Bussia ymparoi varmaan 20 tuktuk kuskia, huutaen omia tarjouksiaan ja guesthousien nimia. Hetken eparoin et uskaltaako siihen joukkoon edes menna, mutta pakkohan se oli. Aikamoinen tungos, mutta saatiin lopulta tuktuk, joka vei meidat ensin sunday guesthousille, joka oli yllatykseksemme taynna! nain ei ole tainut kayda viela kertaakaan! Hei nyt on LOW season, kaikkialla pitaisi olla tilaa! :) noh, tultiin sitten tanne Spring Guesthousiin, mika olikin oikein oiva valinta! saatiin 5$:lla todella hieno ja siisti huone! ja jossa tv, fani, iso ikkuna, muutama huonekalukin seka siisti wc. Ehka paras diili tahan mennessa!
Taalla Kambodzassa guesthousit on paljon siistimpia ja paremmassa kunnossa kuin Laosissa, siella huoneet usein haisi homeelle tai ainakin kosteudelle ja olivat muutenkin likaisempia.

Siem Reapissa kaytiin viela ennen lahtoamme Land Mine Museumissa. Sen on perustanut Aki Ra, entinen puna Khmerien lapsi sotilas, joka silloin aikoinaan (75-80) pakoitettiin miinoittamaan ja nyt tana paivana se keraa miinoja paljain kasin ja purkaa niita. Museon yhteydessa toimii myos orpokoti sodan uhreille, seka miinoihin loukkaantuneille. Oli aika vaikuttava paikka. Meille piti kierrosta poika, joka oli astunut miinaan. Sinne jatettiin myos vahan sitten lahjoitus rahaa..

Phnom Pehnia ei olla hirmuisesti viela ehditty kiertamaan. Eilen istuttiin ilta laheisessa ravintolassa ja tutustuttiin saksalaiseen poikaan, joka oli tutustunut aiemmin taalla suomalaiseen poikaan, joka tekee paattotyota puna khmerien sodasta. Hese ja Jere lahtikin nyt moikkaamaan tata suomalaista tuonne ravintolaan.

Tanaan paivalla kierreltiin vahan markkinoita. Mie tinkasinkin itselleni "baari" kengat 8$:iin, silla ollaan menossa taalla jonnekin klubille ja sinne ei taida ihan flip flopeissa paasta sisaan :) ja toiset miun vahan paremmat lapsyt homehtuivat muovikassiin.. :) olin vahan unohtanut ne sinne :)

Juhani on ihan OBSESSED jarjestelma kameroiden suhteen.. se sai jokin aika sitten paahansa etta aikoo hankkia mahdollisesti reissun paalla kameran itselleen ja vietti yks paiva melkeen 7 tuntii netissa vertaillen hintoja ym. ja tanaan se on haaveillut kamera liikkeista ja lahtikin viela asken (kello jo 7.30, kaupat pian kiinni) Central Markettiin yksin kattelee kameroita :)

Tama kaupunki vaikuttaa kylla oikeastikin todella mahtavalta! ei liian iso, mutta palveluita loytyy.. taalla on paljon karumpaa kuin laosissa tai thaimaassa, mutta kuitenkin paljon kauniimpia rakennuksia, vaikkakin samalla tavalla likaisia kuin muuallakin. Ihmiset on todella mahtavia. Kerjalaisia on aika paljon, mutta ne ei ole sellaisia rasittavia, jotka roikkuisivat ja oikeasti kerjaisivat.. Aika paljon ollaan "pikku"rahojamme sellaisille annettukin. Liikenne on jotain uskomatonta, mutta pelaa ihmeen hyvin.. Ollaan kaikki aika lailla ihastuttu Kambodzaan.

Huomenna ohjelmassa S-21 eli security vankila, joka perusettiin koulutiloihin, jossa sitten kidutettiin ihmisia. Puna Khmerit pitivat myos kirjaa ihmisista joita sinne tuli, ottivat valokuvia ennen ja jalkeen kidutuksen ja nama valokuvat ovat nyt naytilla tuolla S-21 museossa.. hmm.. voi olla aika jarkyttava kokemus.. siella kun tapettiin lapsiakin.. Kun Vietnamilaiset saivat vihdoin sodan jollain tasolla aisoihin ja valtasitvat taman koulurakennuksen, oli siella elossa enaa 7 vankia, jotka olivat onnistuneet pitamaan itsemsa elossa omaamillaan taidoilla,he olivat valokuvaajia seka maalaajia..

taalta S-21 paikasta elossa olevat uhrit vietiin sitten tapettavaksi Killing Fieldseille, jonne myos mennaan huomenna kaymaan.. sitten kaydaan mahdollisesti Royal Palacessa ja ehka jossain orpokodissa..Joten naista kokemuksista sitten lisaa.. ja kuviakin mahdollisesti.

Siem Reap, Tempels of The Angkor

Eilinen sujuikin sitten tosiaan vallan lepaillen. Paivalla tuli vettakin aivan mielettomasti, joten ei erityisemmin huokutellutkaan lahtea kaupungille kavelemaan.

Illalla kaytiin syomassa Greg:in, jenkki johon tutustuimme Laosissa Don Det:in saarella, seka hanen kahden kaverinsa kanssa. Joukkoomme liittyi viela illemmalla kaksi suomalaista joihin tormattiin netissa paivalla kaydessamme. Pojat jaivat viela istumaan oluelle, minuu taas vasytti niin paljon, et lahdin kampille nukkumaan. Nykyaan vain en meinaa millaan pystyy nukkumaan ennenkuin Jerekin tulee nukkumaan. En vaan osaa enaa nukkua yksi. Aika holmoa. Eli valvoin varmaan yhteen asti yolla, pojilla oli mennyt vahan myohaiseksi :) mikas siina kun kerrankin hyvaa seuraa!

Aamullahan meilla oli sitten heratys tosiaan 4:15 ja tuktuk kuski oli meita hakemassa 4:40. Oltiin hyvissa ajoin asemissa Angkor Wat:illa odottamassa auringon nousua.. ja niin oli Muutama bussilastillinen Japanilaisia seka Korealaisia pakettimatkailijoitakin!!! Siella sitten melkein kyynarpaa taktiikalla tungeksittiin.. parhaimmillaan nahtiin yhdella Aasialaisella turistilla nelja kameraa roikkumassa kaulassa!

Temppelit olivat kylla vaikuttavia, kierrettiin niita varmaan joku 5-6 kappaletta.. Aika samaltahan ne pitkan paalle rupeavat nayttamaan. Kolme temppelia kuitenkin erityisesti erosi muista; Angkor Wat, joka siis tama suurin uskonnollinen rakennus seka paatemppeli ; Bayon, jossa 54(muistaakseni) tornia jajokaisessa tornissa 4 Avalokiteshvaran paata katsomassa eri ilman suuntiin seka Ta Prohm temppeli joka oli viidakon kayttoon ottama.. paikka missa todella naytti Indiana Jones seikkailulta ja tuolla myos kuvattu Tomb Raider leffaa.

Oltiin valmiita temppeli kierrokseltamme jo kahdentoista aikaan. Vasyneina ja raihnaisina, jouduttiin ottamaan sopivat 3 tunnin paikkarit ;)

Huomenna ohjelmassa Land mine museum, joka ei viralliseti ole enaa museo. Sita yllapitaa Aki Ra , joka on entinen lapsisotilas puna Khmerien vallan ajalta. Han on aikoinaan sisallissodassa joutunut kaivamaan miinoja maahan ja nyt aikuisena kaivaa niita pois paljain kasin.. Museon luona pitaisi toimia myos epavirallinen orpokoti ja paikka jonne miinojen uhrit voivat tulla. Voi olla aika vaikuttava paikka sekin.

Tassa Kuvasatoa:

Auringon nousun aikaan Angkor Wat.

Temppelin edessa oli pieni lampi, jossa paljon lumpeen lehtia. Erityisen suostittu paikka ottaa kuvia :)

Sama juttu eri varisena.. nattia.

Angkor Wat:in sisapihalla oli tosiaan nama hurjan korkeat (maanpinnalta n.65? metria!) tolpat.. rappusia pitkin paasi aika korkealle, joskin ne oli aivan pystysuorat.. Hesen kanssa ne kiivettiin ylos.. alastulo olikin sitten eri juttu.. jaix.

Hese istuksii tuolla jossain,.. :)

Bayon temppelilta..

Avalokiteshvaran paa.

Ta Phrom temppelilta.. lapsia ja koira :)

Ta Phrom temppelilta.. Oli mahdotonta saada kuvaa tuosta jattilais puusta, ilman sataa tsiljoonaa aasialais turistia..

Puut olivat tuolla aivan mielettoman isoja ja vaikuttavia. Hetken tuokin on tuohon raunion paalle saanut kasvaa.

Temppeleiden ulkopuolelle oli sitten mieletonta kauppaamista, osta, osta, osta, osta, sir osta sita tata ja tuota, madam osta rannekoruja ymymym. noh, kirjoista laski hinta niin lujaa (mita kauemmas koetettiin myyjista paasta) etta mukaan tarttui 3 kirjaa.. Lonely Planet; Cambodia, hurjaan 3$ hintaan (okei jaljennoksia naa on, mutta huippulaatuisia sellasia! en erottaisi aidosta!) kun kaupassa maksat samasta 21.99$. Ostettiin Jeren kanssa myos yksi Angkorin temppeleista kertova kirja seka yksi oma kertomus Puna Khmerien ajasta (Firs they killed my Father).. Luettavat eivat ainakaan lopu heti kesken!
Myyja tytot huutelivat Juhanille : Mr. Handsome ! ;)

Sitten pari kuvaa Kambodzalaisesta mentaliteetista.. tai tallaista on kaikkialla taalla kaakkois-aasiassa. Meilla on Guesthousilla vartija, jota en varmaan ole viela kertaakaan nahnyt hereilla ;)
Tama siis meidan tuktuk kuski.. nukkui kaikki odotus ajat, kun kiertelimme temppeleilla.

Ja tassa toinen tapaus :)

Ja loppukevennykseksi Juhanin uusi LOOK ;) joka tosin kesti sen 20min. maksimissaan ;)

Nain taalla tanaan. Huomenna lisaa. Halit ja hei!

ps. Kiva Pirkko etta siekin loysit miun Blogille! :) Terkkuja Labran vaelle! :)