Huihait taalta Javalta.
Viimeisia paivia viedaan!
Miulla oli vkon kestava ihmettely kausi surffauksen suhteen, etta mites ihmeessa taa homma nyt pitaskaan toimia..
Noh tanaan sen hokasin! ja nyt surffi kulkee. Hitto. Nyt vain on enaan yksi paiva aaltoilua jalella ja sitten Jakartaan! tyhmaa.
Kiva kuitenkin etta jaa nyt hyvat fiilikset ja ensi syksyna luultavastikin olisi sitten kylla surffausta taas tiedossa :)
Sitten pitaa tietenkin kaikki opettelu aloittaa taas ihan alusta, mutta paa asia etta paasee veteen!
Niin ja tosiaan taalla oli maanjaristys!
Jossain parin tunnin ajomatkan paassa taalta oli jaristyksen keskus ja noin 5 richterin jarinat.
Tosin se etta Ossi ja Aki ei edes yolla heranneet siihen kertoo jotain siita miten lievana se meilla taalla tuntui. Mutta tuntui siis kylla!
Vahan jannitys momentteja tuli mukaan kun heti jarinan jalkeen meidan resortin naapurit pakkaa autot ja lahtee pois.. ja kellohan oli siis jotain vahan vaille kolme yolla!! Mut se taisi olla vaan naiden indonesialaisten outoja tapoja.. haluavat olla perilla jo sitten aamu kuudelta..
Mutta joo, tuli hetken siina tahyiltya ikkunasta ulos ja mietittya etta onkohan nyt jossain merilla jarissyt ja tuleekohan sielta jokin iso jatti aalto.. meil on onneksi tassa ihan vieres evakuointi kukkula, jos jotain oikeasti sattuisi.
Tannehan on pari kertaa tullut tsunami, mutta se on iskeytynyt pahemmin tuonne isompaan Bangandaranin kaupunkiin ja tama kalastajakyla on selvinnyt suhteellisin pienin vahingoin.
Missaan uutisissakaan ei ollut oikein mitaan tuosta jaristyksesta. Taitaa sen verran arkipaivaa olla taalla tulivuorien ja mannerlaattojen tormayskohdilla naa tarinat, etta noin "pienet" jarahtelyt ei ole edes uutisoinnin arvoisia.
Meidan surffipaivat on alkaneet jo hieman toistamaan itseaan. Kirjat luettu ja kaikki kolmen ravintolan menut syoty niin lapikotaisin et ihan mika tahansa lansimaalainen ruoka kelpaisi, tai vaikka tulinen ihana thai ruoka.
Muttei kiitos enaa yhtaan Nasi tai Mie Gorengia (paistettua riisia/nuudelia) taikka mitaan omelettia, tai kananmunaa missaan muodossa! :)
Lauantaina me starttaamme taalta kohti Jakartaa. Meidat haetaan klo 6 ja viedaan lahimmalle juna-asemalle, mista sitten junailemme jakartaan.
Jakartassa meilla on yksi paiva aikaa.. ja maanantaina lennamme Phukettiin.
Tallaista taalta tallaeraa!
AITILLE IHANAA AITIENPAIVAA!!!! :)
torstai 29. huhtikuuta 2010
torstai 22. huhtikuuta 2010
Aaltoa aaltoa ja surffia :)
Hmm.. elama ei juuri parempaa voisi nyt olla. =D
Kaikki on taydellista taalla. No tietenkin jos saisin koko rannan ja aallot vain ja ainoastaan itselleni edes paivaksi olisi asiat viela paremmin :) mutta se ei taida aivan heti onnistua.
Meidan paiva rytmi on ollut jokainen aamu viidelta ylos, puoli6 vedessa treeneemassa.. parin tunnin jalkeen aamupalaa, sitten joko takaisin veteen tai lepaamaan loppu aamupaivaksi.
Puolilta paivin viimeistaan levolle ja jotain pienta lounasta ja iltapaivaksi taas veteen kun aallotkin alkaa paranemaan.. pimean tulon jalkeen ruokaa ja ysilta viimeistaan unille :)
Mie oon ehka vahan malttamaton tan surffaamisen opettelun kanssa.. kaikki kun tietenkin pitaisi osata tassa nyt ja heti! oon ehtinyt kuuden paivan aikana kokeilemaan kuutta eri surffilautaa.. kun eihan se vika tietenkaan ole miussa vaan laudassa ;) no ei vaiskaan. Tuli otettua rohkeasti vahan liian vaikea lauta (=sellanen tosi tosi pieni ja kettera short board) ja nyt on sitten vaikeaa enaa loytaa sopivaa hyvaa lautaa.
Taalla ei hirmuisesti lankkareita ole jotka vuokraisi lautoja mutta eipa ole laudan vuokraajiakaan saati valikoimaa laudoissa liikaa. Siksi miekin oon tassa kytistellyt eilisesta asti yhta tiettya lautaa minka saan nyt sitten huomiseksi itelleni kun aiempi vuokraaja jatkaa matkaa muualle..
Meilla alkaa paikat kropassa olemaan aika rikki.. sarkee jos mitakin paikka ja mustelmia siella sun taalla :) tietaapahan rehkineensa.
Ihmiset taalla on aivan ihania. Paikalliset pikkupojat iloitsee meista meressa ja keottavat valilla antaa vinkkejakin. Surffaajien ika kaarti on viisivuotiaasta aina sinne kuudenkymmenen kieppeille! Australialaisia vanhoja konkareita loytyy paivan isoimmille aalloille nayttamaan taitojansa.
Kello on nyt kahdeksan illalla.. mie istun rannan ainoassa "nettikahvilassa" ja suunittelen jo nukkumaan menoa. Lihaksiin sattuu ja vasyttaa ihan tosi paljon!
Viikonloppuna tulee varmaan pidettya valipaiva surffauksesta kun Javalaiset surffarit ryntaavat sankoin joukoin pelipaikoille ja bussilastilliset lapsia ja nuoria tulee peuhaamaan vesileikkeja ranta aaltoihin, ei oikein meinaa itse mahtua enaa joukkoon silloin.
Palataan taas! :)
Kaikki on taydellista taalla. No tietenkin jos saisin koko rannan ja aallot vain ja ainoastaan itselleni edes paivaksi olisi asiat viela paremmin :) mutta se ei taida aivan heti onnistua.
Meidan paiva rytmi on ollut jokainen aamu viidelta ylos, puoli6 vedessa treeneemassa.. parin tunnin jalkeen aamupalaa, sitten joko takaisin veteen tai lepaamaan loppu aamupaivaksi.
Puolilta paivin viimeistaan levolle ja jotain pienta lounasta ja iltapaivaksi taas veteen kun aallotkin alkaa paranemaan.. pimean tulon jalkeen ruokaa ja ysilta viimeistaan unille :)
Mie oon ehka vahan malttamaton tan surffaamisen opettelun kanssa.. kaikki kun tietenkin pitaisi osata tassa nyt ja heti! oon ehtinyt kuuden paivan aikana kokeilemaan kuutta eri surffilautaa.. kun eihan se vika tietenkaan ole miussa vaan laudassa ;) no ei vaiskaan. Tuli otettua rohkeasti vahan liian vaikea lauta (=sellanen tosi tosi pieni ja kettera short board) ja nyt on sitten vaikeaa enaa loytaa sopivaa hyvaa lautaa.
Taalla ei hirmuisesti lankkareita ole jotka vuokraisi lautoja mutta eipa ole laudan vuokraajiakaan saati valikoimaa laudoissa liikaa. Siksi miekin oon tassa kytistellyt eilisesta asti yhta tiettya lautaa minka saan nyt sitten huomiseksi itelleni kun aiempi vuokraaja jatkaa matkaa muualle..
Meilla alkaa paikat kropassa olemaan aika rikki.. sarkee jos mitakin paikka ja mustelmia siella sun taalla :) tietaapahan rehkineensa.
Ihmiset taalla on aivan ihania. Paikalliset pikkupojat iloitsee meista meressa ja keottavat valilla antaa vinkkejakin. Surffaajien ika kaarti on viisivuotiaasta aina sinne kuudenkymmenen kieppeille! Australialaisia vanhoja konkareita loytyy paivan isoimmille aalloille nayttamaan taitojansa.
Kello on nyt kahdeksan illalla.. mie istun rannan ainoassa "nettikahvilassa" ja suunittelen jo nukkumaan menoa. Lihaksiin sattuu ja vasyttaa ihan tosi paljon!
Viikonloppuna tulee varmaan pidettya valipaiva surffauksesta kun Javalaiset surffarit ryntaavat sankoin joukoin pelipaikoille ja bussilastilliset lapsia ja nuoria tulee peuhaamaan vesileikkeja ranta aaltoihin, ei oikein meinaa itse mahtua enaa joukkoon silloin.
Palataan taas! :)
perjantai 16. huhtikuuta 2010
Formuloita Malesiassa, 2500m Indoissa ja pian meressa surffaamassa... =D
9.4.2010 Borobudur, Java, Indonesia.
Taas on ehditty vaihtamaan maata.
Kuala Lumpurisa viihdyimme talla kertaa varmaan paremmin kuin koskaan. Meille suositeltiin Langkawilla (Daddy´s Guesthouissa) majapaikkaa Kualasta, mika osoittautuiki loisto paikaksi. Kunnon reppureissareiden ja muun sekalaisen seurakunnan Guesthouse -yhteiso, Kualan yhdessa vanhimmista rakennuksista. Ja erityista plussaa oli paikan edullisuus, vain RM35 yo! (noin 350THB) ja aivan Chinatownin tuntumassa, kavelymatkan paassa keskustan sykkeesta!
Taalta kasin kavimme seuraamassa lentokentan vieressa sijaitsevalla Sepangin radalla formuloita. Ensin oli ohjelmassa tietenkin aika-ajot ja seuraavana paivana itse Formula kisat ja illalla Formuloiden jalkeen oli kisa esiintyjina Wy Clef Jean seka FatboySlim, ei valittamista :)
Ihan hieno kokemus oli paasta nakemaan formula-autojen kruisailua. Kova aani niista lahti, korvatulpat tuli tarpeeseen!
Kuala Lumpurissa tuli myos hieman shoppailtua, kaupungin keskustasta kun loytyy alle neliokilometrin kokoiselta alueelta pelkastaan ainakin 5 isoa ostoskeskusta! Varmasti loytyy jokaiselle jotakin. Miun piti myos hieman varautua Indonesian muslimi meininkeihin, missa ei enaa pikku shortseissa ja topeissa kuljettaisikaan, ostamalla muutamat olkapaan peittavat t-paidat seka polven peittavat housut.
Kaytiin myos katsastamassa parit 3D-leffat; Alice in Wonderland ja How to tran your Dragon, pojat kavivat viela katsomassa jonkun 3D taisteluleffankin.
Ennen formuloita olimme ostaneet tarjous lennot Jakarta-Phuket toukokuun alulle eli Indonesiaan ollaan siis menossa sitten :) Bookasimme nain ollen myos paivan pohtimisen jalkeen lennot Kuala Lumpurista Indonesiaan, Keski-Jaavalle Yogyakartan kaupunkiin.
Ja nain me sitten lensimme 7.4 Kuala Lumpurista Yogyakartaan koko koori; Mina, Jere, Aki ja Ossi.
Yogyakarta on Javan Battiikki (=maalattuja kankaita, joita vahataan, varjataan ja taas vahataan erilaisten varien imeytymiseksi, kuin taideteoksia) keskus ja samalla jonkin sortin kulttuurikeskus, jossa turistia viedaan batiikkien suhteen ainakin kirjaimellisesti.
Batik gallerioita joissa aina tietenkin myydaan olevinaan vain aitoa batiikkia (kopio batiikit on vain painettuja kuvioita kankaalla) on joka kulmalla ja joka kulmalla myos hengailee paikallisia jotka tahtoisivat vieda sinut juuri omaan galleriaansa katsomaan "nayttelya", mutta lopuksi sinulle tietenkin koetetaan myyda naita kopio batiikki kankaita. Joskus ehka aitojakin.
Nama Batiikin tuputtajat oli miltei pahempia kuin Thaimaan suutarit.
Olimme Yogyakartasssa vain yhden kokonaisen paivan, jonka aikana kavimme katsomassa paikallisen Pasar:in eli markkina-alueen, Sulttaanin palatsin, Batiikki taide keskuksen, missa naimme miten tehdaan naita aitoja Batiikkeja :) Jerelle sielta tarttuikin mukaan yksi hieno Batiikki -maalaus.
Viime pitkalla reissulla ostimme Lake Tobalta Batiikkia, jotka ei todellakaan ollut aitoa, vaan halpaa painettua batiikkia. Joskin niitakaan ei viela olla kertaakaan minkaan asunnon seinalle saatu....
Yogyakartassa kavimme ihmettelemassa myos paikalliset lintumarkkinat, mista kylla loytyi jos jonkinnakoissta otusta ja otokkaa myynnista. Ei oikein elainystavan paikka ollut tama.
Heti markkinoille mentyamme lyottaytyi meidan seuraan paikallinen seta, joka ryhtyi esittelemaan meille elaimia ja paikkoja. Han vei meidat katsomaan jotain maanalaista moskeijaa, Water Puppet:ien tekoa (Indonesialaiseen kulttuuriin kuuluu vahvasti Water-puppet show eli puhvelin nahasta tehtyjenn kasinukkien varjoshow) seka sulttaanin vesi-palatsia ja tottakai lopussa tuli talta sedalta myos kuuluisat sanat; Here is my fathers Batik-Gallery. Onneksi osattiin tallakertaa kieltaytya.
Seuraavana aamupaivana jatkoimme matkaa paikalllisbussilla Borobuduriin, missa Javan yksi hienoimmmista vanhoista Buddhalaistemppeleista sijaitsee.
Javallakin on siis ollut Buddhalasuutta/hindulaisuutta ennen muslimien maanvalloitusta. Kun tama tapahtui haipyivat Javan hindupaallikot Balille, missa vielakin on Hindulaisuus tarkein uskonto, osa arkipaivaa ja kulttuuria.
Borobudurin temppeli oli kylla aika iso pettymys. Opaskirjassani kun sita suunnilleen verrataan Kambodzan Angkor Wattiin, jotka ovatkin aivan omaa luokkaansa. Mutta tama Borobudur oli vain yksi isohko kivikasa, minne piti maksaa viela 15USD:n sisaanpaasymaksu! Hirvean hintainen!!
Nahtavyys oli hetkessa nahty.
12.4.2010, Dieng Plateu, Java.
Seuraavana paivana jatkoimme matkaa Borobudurin kylasta syvemmalle Keski-Javaa, Dieng Plateun kylaan, joka on 2095metrin korkeudessa merenpinnasta! Jee. Nain korkealla en olekkaan aiemmin viela koskaan ollut.
Dieng Plateu on kauttaaltaan tuliperaisella maalla; tulivuoret ymparoivat aluetta, kuumia lahteita, kuplivaa mutaa ja minikraateri jarvia on taalla paljon.
Ollaan viihdytty taalla todella hyvin. Ihmiset on erittain ystavallisia ja kiinnostuneita meista. Tama kyla ei ole viela kovinkaan turistisoitunut, etenkin tahan aikaan vuodesta taalla ei viela kay paljoa turisteja (on sadekauden loppu juuri menossa).
Matka tanne Borobudurista kesti joitain tunteja ja vaihdoimme bussia yhteensa nelja kertaa! Mutta kertaakaan meidan ei tarvinnnut odotella seuraavan bussin lahtoa vaan vaihdoimme lennosta uuteen bussiin joka jatkoi aina samointein matkaa. Paikaliset olivat todella ystavallisia opastaessaan meita aina seuraavan kulkuneuvoon (vaikka yhdessa bussissa lipunmyyja taisikin huijata meilta puoli dollaria hinnasta). Bussimatkat maksoivat kaikkineen alle 30 000 indonesian rupiaa eli alle 3USD!
Matkalla korkeuksiin saimme seurata aivan mielettomia maisemia! Viljely plantteja oli kaikkialla ja maisemat muuttuivat sita upeammiksi mita korkeammalle me nousimme.
Diengissa bussi jatti meidat suoraan Bu Jono guesthousin eteen ja ulos astuttuamme meita kohtasi selkeasti kylmempi ilma!
Ensimmaisena iltanamme Diengissa kavimme vain hieman kavelemassa kylanraitilla, umpinaiset kengat, pitkat housut, huppari ja jopa pipo tulivat tarpeeseen!
Kylalaiset ihmettelivat meita kiinnostuneina ja huutelivat peraan.
Pimea taalla laskeutuu jo 5:45 eika iltaisin taalla ole sen kummempaa tekemista, Unoa ja kuumia juomia. On aika pimeaa ja Kylmaa! Hrrr.
Ja eihan meilla huoneissa tietenkaan ole mitaan lammitysta ja yksinkertaiset ikkunalasit vain. Yolampotila laskee noin 15asteeseen, mika tuntuu jaatavalta! Meilla on sangyssa kaksi paksua vilttia peittoina, mutta miulla on silti myos huppari paalla! Kylma! :)
Kuumaa vetta tulee vain Ossin ja Akin huoneen hanasta, meille Jerenkaa sita keitetaan pyytaessa iso padallinen :)
Maisemat taalla on upeat! Joskin aina puolenpaivan jalkeen pilvimassat tulevat kylaan ja peittavat maisemat ja tuovat valilla myos sateita mukanaan. Taman vuoksi kaikki aktiviteetit mita tahtoo tehda on tehtava ennen puoltapaivaa, jollei halua kastua. Nuo pilvet peittavat auringon ja tuovat mukanaan myos hyytavan kostean ja viilean ilman, vaikka mittari ei paljoa alle 20asteen viela paivalla laskeutuisikaan.
Ensimmaisena paivana herailimme ajoissa ja tarkoitus oli lahtea katselemaan paikallisia nahtavyyksia. Aamupalalle saapuessamme meidan guesthousin ravintola tilassa meita odottikin opettaja noin 8 oppilaansa kanssa (jotka olivat keskimaarin 14vuotiaita) jotka olivat tulleet laheisesta hieman isommasta kylasta Wonosobosta viettamaan paivaa Diengissa.
He olivat meista super innoissaan ja kiinnostuneita ja vahan kuin kaappasivat meidat mukaansa paivaksi.
Kavimme porukalla sitten Arjuna Complex:illa (shiva temppeleilla) seka vieresta loytyvassa Candi Gatutkaca museossa. Oppilalla oli oikein paperit mukana, mista he lukivat englanniksi kunkin temppelin kohdalla niihin liittyvia faktoja meille.
Ja valokuviahan meista rapsittiine enemman kuin itse temppeleista :)
Kavimme heidan mukanaan myos Kawa Sikidang:illa, mika on tuliperainen alue, missa on joka puolella kohtia maassa mista nousee kuumaa hyorya, latakoita missa vesi kiehuu tai muta kuplii.
Paajuttu oli kuitenkin iso (noin 7mx4m) muta-allas jossa muta kupli ja kiehui.
Merkkina tuliperaisyydesta alueella oli voimakas rikin katku.
Tuolla oli myos paljon paikallisia turisteja joille me taisimme olla suurempi nahtavyys kuin kupliva muta. Kun yksi uskalsi tulla kysymaan etta saako ottaa kuvan sinun kanssasi tuli yht´akkia laumallinen ihmisia keiden kanssa taytyi poseerata, mutta huvittavaahan se vain oli :)
Ilta kului taas kaikki lampimat vaatteet paalla Unoa pelaillen ja aikaisin unille mennessa silla seuraavana aamuna lahtisimme 4:30 autolla pienen matkan paahan katsomaan auringon nousua 2500m korkeuteen!
Ja kun kello 4:00 aamulla heratti ei auttanut jaada sangn lampoon vaan pukeutua lampimasti, horpata kupillinen Java kahvia (tosi hyvaa) ja autoon! Auto matkan jalkeen oli edessa noin reilun 20minuutin (noin 1km ylamakea) ylamaki haikkaus "metsassa" pimeassa aamukasteen kostuttaman kasvillisuuden keskella. Taas oli todettava etta olipa ne lenkkarit oikeasti tarpeen valilla! Akia hieman kavi saaliksi silla kaverilla kun ei ollut kuin Flipflopit mukana. Hieman olisi meitin jalkoja kylla jaatanyt flipflopeissa, saati sitten mutainen polku liukunut alla! Meidan oppaallammekin kylla oli vain flipflopit, mutta paikalliset ovat ehka jo ehtineet tottua kylmaan ja kulkemaan joka paaikkaan lapsyissa.
Huipulla oli mielettomat nakoalat ja olimme siella juuri ajoissa auringonnousua varten! Kaikki raskaan nousun vaartia. Ylhaalla myos tuuli raa-asti ja hengitys hoyrysi. Olipa hyva etta meilla oli Jeren kanssa meidan kuoritakit mukana!
Huipulta avautui maisemat muutamalle tulivuorelle, joista yksi tyonsi savuakin oikein seka tietenkin alas kyliin ja viljelmille.
Auringonnousun jalkeen kavelimme Javan korkeimman kylan (2300m) Sembungan lapi missa lapset oli matkalla kouluun ja kylassa muutoinkin jo taysi tohina paalla. Oppaamme osti meille paikallisia herkkuja, mitka olikin tarpeen verensokerin nostattamiseksi, kun emmehan olleet syoneet mitaan aamupalaksi ja edessa oli kuitenkin viela 7km kavely takaisin guesthousillemme.
Kavelimmekin peltojen/viljelmien vierustoja, upeita maisemia ihaillen (mm.Colorful Lake, kraateri jarvi) koko matkan ajan.
Taalla viljellaan paaasiassa perunaa, mika on paljon arvokkaampaa kuin riisi. Nailla "peruna rahoilla" Sembungan kyla lahettaa joka vuosi muutamia kylalaisiaan Meccaan pyhiinvaellukselle. Meidan oppaammekin saastaa rahaa etta han jonain paivana pystyisi tekemaan Mecan reissun.
Kampilla soimme aamupalaa, vedimme uimashortsit jalkaan ja lahdimme laheisille kuumille lahteille. Matkasimme noin 15min. Valimatkan paikallisbussilla.
Saimme olla lahteilla miltei keskenamme. Vesi oli uskomattoman kuumaa, 41asteista! Lilluimme kuumilla altailla aikamme ja kun hyppasimme paluumatkalla bussiin saimme kuulla haisevamme pahalta :) niimpa tietenkin, rikilta!
Miulle tuo olikin ensimmainen kerta kuummilla lahteilla, kivaa oli! Jos olisi ollut viela kylmempi keli tai vaikka satanut vetta, olisi kokemus ollut varmasti viela erityisempi..
Java on yllattanyt meidat kaikki positiivisesti. Kuvittelin etta olisimme niin syvalla muslimi maassa etta minuu tuijotettaisiin pahasti ja muutenkin jotenkin etta ihmiset olisivat negatiivisempia uskontonsa vuoksi. Mutta ihmiset ovatkin olleet ihan mielettoman ystavallisia ja kiinnostuneita meista.
Uskonto nakyy miltei ainoastaan Moskeijoiden maarana ja tietenkin niiden kaiuttimista tulevista rukouksista, mita kaikuu joka puolella useita kertoja paivassa, kovimmillaan aamulla neljan jalkeen, paivalla ja heti auringonlaskun aikaan.
Meidan guesthousista loytyy huoneidemme vieresta myos tila missa tyontekijat kayvat aina valilla rukoilemassa Meccaa kohden. Ja tietenkin useimmilla naisilla on hunnut paansa peittona.
Taalla voisi viihtya helposti pidempaankin, ainakin jos olisi hieman enemman lampimia vaatteita mukana :) Me jatkamme matkaa mahdollisesti yli huomenna alas vuorilta lansi Javan rannikkoa kohden.
Ollaann oltu miltei ainoat lansimaalaiset taalla, Tallahetkella tassa guesthousissa majailee meidan lisaksi vain yksi saksalainen mies.
Kuumat juomat ovat Kuuminta Hottia taalla :) yllattaen. Meidan suosikeiksi on noussut kuuma appelsiinimehu, inkivaaritee seka suklainen cappucino, nam!
15.4.2010 Bangandara, Java, Indonesia.
Noniin. Nyt ollaankin edetty jo tanne Lansi-Javan etela rannikolle. Matkustettiin eilen yli 10 tuntia neljassa eri paikallisbussissa paastaksemme tanne :)
Dieng Plateu jatettiin taaksemme hyvilla fiiliksilla, sinnekin olisi kiva paasta joskus ehka uudestaan kaymaan.
Meita on edelleen seuranneet meidan superhuono onni elektroniikan kanssa. En muista mainitsinko jo aiemmin etta meidan parempikin kamera hajosi? Siita saatiinkin jo vakuutuksesta rahaa, todella nopeaa toimintaa vakuutusyhtiolta, hienoa!! Onneksi meilla on viela kuitenkin tuo toinen kamera..
Ja nyt miun toinenkin muistitikkukin hajosi.. tai se on saanut jostain viruksen ja miltei onnistuin tuhoamaan Akin minilapparin laittaessani oman muistitikkuni siihen kiinni. Onneksi kuvat ovat kuitenkin tallessa myos muistikorteilla ja nyt myos Akin tietokoneella..
Aika uskomattoman huonoa tuuria kylla ollut meilla elektroniikan kanssa.
Taalla Pangandaranissa meilla olisi tarkoitus pyoria pari paivaa ja taalta siirtya sitten tuohon laheiseen kalastajakylaan missa alkaa sitten surffaustreenit :)jee.
Aurinkoista Kevatta!!!!!
Meilla enaan alle 2 kuukautta reissua jaljella! Iiks!
Perjantai... paivamaara taitaa olla sitten 16.4?
Eilen ajettiin vuokramopoilla reilut 30km tanne kalastajakylaan ja hyvalta nayttaa! taalla oli viel joku surffikisakin menossa ja aallot naytti taydellisilta aloittelijalle!
Paatimme jattaa Bangandaranin taaksemme jo seuraavana aamuna ja siirtya heti tanne treenailemaan surffausta.
Miulle tuli tosin pieni takaisku.. aamulla sangyssa tein jonkun vaaran liikkeen ennen ylosnousua ja venaytin ilmeisesti toisen puolen niskasta/ylaselasta. Aluksi sattu niin paljon etten meinannu pystyy ylos nausemaan, mut nyt sarkylaakkeen, voltaren ja tulehduskipulaakkeiden avulla taa alkaa vetrymaan tasta.
Eli sain jaada rannalle ruikuttamaan kun Ossi ja Jere korkkasi aallot.. hitto! arvatkaa vain kuinka harmitti! Onneksi tassa on kuitenkin viela aikaa.. ja nyt nayttaisi silta etta aallot totta tosiaan on taydellisia treenaamiseen ja meilla on miltei 2 vkoa viela aikaa indonesiassa.. etta ehkapa se aika menee siten taalla :)
Erityisen hyvalta paikka vaikuttaa senkin takia, ettei taalla ole kuin muutama lankkari.. vkonloppuisin kyla ja aallot tayttyvat Jakartasta ja muualta tulevista vahan varakkaimmista indonesialaisista surffareista.
Me eilen varattiin kampat Bonsai bungaloweista (tosi hienot huoneet ja oma terde!) eika sillon tuossa kyseisessa resortissa asustanut ketaan ja kun tanaan tultiin puolen paivan aikoja tanne niin kaikki huoneet oli mennyt ja surffilautoja loju jokapuolella :) Onneksi varattiin ajoissa.
Jere ja Ossi lahtee viela aalloille ennen pimean laskeutumista. Huomenna ylos viimestaan klo 6:00 milloin aaltojen pitaisi olla parhaimmillaan!
ja tuolloin miekin aion lahtea kokeilemaan josko niska ja selka lihakset antaisivat sen verta myoten etta muutamalle aallolle koettaisi meloa... :)
Eipa asiat voisi olla paremmin taalla. Kaikilla enemman kuin onnellinen virne naamalla :)
Huippua!
Taas on ehditty vaihtamaan maata.
Kuala Lumpurisa viihdyimme talla kertaa varmaan paremmin kuin koskaan. Meille suositeltiin Langkawilla (Daddy´s Guesthouissa) majapaikkaa Kualasta, mika osoittautuiki loisto paikaksi. Kunnon reppureissareiden ja muun sekalaisen seurakunnan Guesthouse -yhteiso, Kualan yhdessa vanhimmista rakennuksista. Ja erityista plussaa oli paikan edullisuus, vain RM35 yo! (noin 350THB) ja aivan Chinatownin tuntumassa, kavelymatkan paassa keskustan sykkeesta!
Taalta kasin kavimme seuraamassa lentokentan vieressa sijaitsevalla Sepangin radalla formuloita. Ensin oli ohjelmassa tietenkin aika-ajot ja seuraavana paivana itse Formula kisat ja illalla Formuloiden jalkeen oli kisa esiintyjina Wy Clef Jean seka FatboySlim, ei valittamista :)
Ihan hieno kokemus oli paasta nakemaan formula-autojen kruisailua. Kova aani niista lahti, korvatulpat tuli tarpeeseen!
Kuala Lumpurissa tuli myos hieman shoppailtua, kaupungin keskustasta kun loytyy alle neliokilometrin kokoiselta alueelta pelkastaan ainakin 5 isoa ostoskeskusta! Varmasti loytyy jokaiselle jotakin. Miun piti myos hieman varautua Indonesian muslimi meininkeihin, missa ei enaa pikku shortseissa ja topeissa kuljettaisikaan, ostamalla muutamat olkapaan peittavat t-paidat seka polven peittavat housut.
Kaytiin myos katsastamassa parit 3D-leffat; Alice in Wonderland ja How to tran your Dragon, pojat kavivat viela katsomassa jonkun 3D taisteluleffankin.
Ennen formuloita olimme ostaneet tarjous lennot Jakarta-Phuket toukokuun alulle eli Indonesiaan ollaan siis menossa sitten :) Bookasimme nain ollen myos paivan pohtimisen jalkeen lennot Kuala Lumpurista Indonesiaan, Keski-Jaavalle Yogyakartan kaupunkiin.
Ja nain me sitten lensimme 7.4 Kuala Lumpurista Yogyakartaan koko koori; Mina, Jere, Aki ja Ossi.
Yogyakarta on Javan Battiikki (=maalattuja kankaita, joita vahataan, varjataan ja taas vahataan erilaisten varien imeytymiseksi, kuin taideteoksia) keskus ja samalla jonkin sortin kulttuurikeskus, jossa turistia viedaan batiikkien suhteen ainakin kirjaimellisesti.
Batik gallerioita joissa aina tietenkin myydaan olevinaan vain aitoa batiikkia (kopio batiikit on vain painettuja kuvioita kankaalla) on joka kulmalla ja joka kulmalla myos hengailee paikallisia jotka tahtoisivat vieda sinut juuri omaan galleriaansa katsomaan "nayttelya", mutta lopuksi sinulle tietenkin koetetaan myyda naita kopio batiikki kankaita. Joskus ehka aitojakin.
Nama Batiikin tuputtajat oli miltei pahempia kuin Thaimaan suutarit.
Olimme Yogyakartasssa vain yhden kokonaisen paivan, jonka aikana kavimme katsomassa paikallisen Pasar:in eli markkina-alueen, Sulttaanin palatsin, Batiikki taide keskuksen, missa naimme miten tehdaan naita aitoja Batiikkeja :) Jerelle sielta tarttuikin mukaan yksi hieno Batiikki -maalaus.
Viime pitkalla reissulla ostimme Lake Tobalta Batiikkia, jotka ei todellakaan ollut aitoa, vaan halpaa painettua batiikkia. Joskin niitakaan ei viela olla kertaakaan minkaan asunnon seinalle saatu....
Yogyakartassa kavimme ihmettelemassa myos paikalliset lintumarkkinat, mista kylla loytyi jos jonkinnakoissta otusta ja otokkaa myynnista. Ei oikein elainystavan paikka ollut tama.
Heti markkinoille mentyamme lyottaytyi meidan seuraan paikallinen seta, joka ryhtyi esittelemaan meille elaimia ja paikkoja. Han vei meidat katsomaan jotain maanalaista moskeijaa, Water Puppet:ien tekoa (Indonesialaiseen kulttuuriin kuuluu vahvasti Water-puppet show eli puhvelin nahasta tehtyjenn kasinukkien varjoshow) seka sulttaanin vesi-palatsia ja tottakai lopussa tuli talta sedalta myos kuuluisat sanat; Here is my fathers Batik-Gallery. Onneksi osattiin tallakertaa kieltaytya.
Seuraavana aamupaivana jatkoimme matkaa paikalllisbussilla Borobuduriin, missa Javan yksi hienoimmmista vanhoista Buddhalaistemppeleista sijaitsee.
Javallakin on siis ollut Buddhalasuutta/hindulaisuutta ennen muslimien maanvalloitusta. Kun tama tapahtui haipyivat Javan hindupaallikot Balille, missa vielakin on Hindulaisuus tarkein uskonto, osa arkipaivaa ja kulttuuria.
Borobudurin temppeli oli kylla aika iso pettymys. Opaskirjassani kun sita suunnilleen verrataan Kambodzan Angkor Wattiin, jotka ovatkin aivan omaa luokkaansa. Mutta tama Borobudur oli vain yksi isohko kivikasa, minne piti maksaa viela 15USD:n sisaanpaasymaksu! Hirvean hintainen!!
Nahtavyys oli hetkessa nahty.
12.4.2010, Dieng Plateu, Java.
Seuraavana paivana jatkoimme matkaa Borobudurin kylasta syvemmalle Keski-Javaa, Dieng Plateun kylaan, joka on 2095metrin korkeudessa merenpinnasta! Jee. Nain korkealla en olekkaan aiemmin viela koskaan ollut.
Dieng Plateu on kauttaaltaan tuliperaisella maalla; tulivuoret ymparoivat aluetta, kuumia lahteita, kuplivaa mutaa ja minikraateri jarvia on taalla paljon.
Ollaan viihdytty taalla todella hyvin. Ihmiset on erittain ystavallisia ja kiinnostuneita meista. Tama kyla ei ole viela kovinkaan turistisoitunut, etenkin tahan aikaan vuodesta taalla ei viela kay paljoa turisteja (on sadekauden loppu juuri menossa).
Matka tanne Borobudurista kesti joitain tunteja ja vaihdoimme bussia yhteensa nelja kertaa! Mutta kertaakaan meidan ei tarvinnnut odotella seuraavan bussin lahtoa vaan vaihdoimme lennosta uuteen bussiin joka jatkoi aina samointein matkaa. Paikaliset olivat todella ystavallisia opastaessaan meita aina seuraavan kulkuneuvoon (vaikka yhdessa bussissa lipunmyyja taisikin huijata meilta puoli dollaria hinnasta). Bussimatkat maksoivat kaikkineen alle 30 000 indonesian rupiaa eli alle 3USD!
Matkalla korkeuksiin saimme seurata aivan mielettomia maisemia! Viljely plantteja oli kaikkialla ja maisemat muuttuivat sita upeammiksi mita korkeammalle me nousimme.
Diengissa bussi jatti meidat suoraan Bu Jono guesthousin eteen ja ulos astuttuamme meita kohtasi selkeasti kylmempi ilma!
Ensimmaisena iltanamme Diengissa kavimme vain hieman kavelemassa kylanraitilla, umpinaiset kengat, pitkat housut, huppari ja jopa pipo tulivat tarpeeseen!
Kylalaiset ihmettelivat meita kiinnostuneina ja huutelivat peraan.
Pimea taalla laskeutuu jo 5:45 eika iltaisin taalla ole sen kummempaa tekemista, Unoa ja kuumia juomia. On aika pimeaa ja Kylmaa! Hrrr.
Ja eihan meilla huoneissa tietenkaan ole mitaan lammitysta ja yksinkertaiset ikkunalasit vain. Yolampotila laskee noin 15asteeseen, mika tuntuu jaatavalta! Meilla on sangyssa kaksi paksua vilttia peittoina, mutta miulla on silti myos huppari paalla! Kylma! :)
Kuumaa vetta tulee vain Ossin ja Akin huoneen hanasta, meille Jerenkaa sita keitetaan pyytaessa iso padallinen :)
Maisemat taalla on upeat! Joskin aina puolenpaivan jalkeen pilvimassat tulevat kylaan ja peittavat maisemat ja tuovat valilla myos sateita mukanaan. Taman vuoksi kaikki aktiviteetit mita tahtoo tehda on tehtava ennen puoltapaivaa, jollei halua kastua. Nuo pilvet peittavat auringon ja tuovat mukanaan myos hyytavan kostean ja viilean ilman, vaikka mittari ei paljoa alle 20asteen viela paivalla laskeutuisikaan.
Ensimmaisena paivana herailimme ajoissa ja tarkoitus oli lahtea katselemaan paikallisia nahtavyyksia. Aamupalalle saapuessamme meidan guesthousin ravintola tilassa meita odottikin opettaja noin 8 oppilaansa kanssa (jotka olivat keskimaarin 14vuotiaita) jotka olivat tulleet laheisesta hieman isommasta kylasta Wonosobosta viettamaan paivaa Diengissa.
He olivat meista super innoissaan ja kiinnostuneita ja vahan kuin kaappasivat meidat mukaansa paivaksi.
Kavimme porukalla sitten Arjuna Complex:illa (shiva temppeleilla) seka vieresta loytyvassa Candi Gatutkaca museossa. Oppilalla oli oikein paperit mukana, mista he lukivat englanniksi kunkin temppelin kohdalla niihin liittyvia faktoja meille.
Ja valokuviahan meista rapsittiine enemman kuin itse temppeleista :)
Kavimme heidan mukanaan myos Kawa Sikidang:illa, mika on tuliperainen alue, missa on joka puolella kohtia maassa mista nousee kuumaa hyorya, latakoita missa vesi kiehuu tai muta kuplii.
Paajuttu oli kuitenkin iso (noin 7mx4m) muta-allas jossa muta kupli ja kiehui.
Merkkina tuliperaisyydesta alueella oli voimakas rikin katku.
Tuolla oli myos paljon paikallisia turisteja joille me taisimme olla suurempi nahtavyys kuin kupliva muta. Kun yksi uskalsi tulla kysymaan etta saako ottaa kuvan sinun kanssasi tuli yht´akkia laumallinen ihmisia keiden kanssa taytyi poseerata, mutta huvittavaahan se vain oli :)
Ilta kului taas kaikki lampimat vaatteet paalla Unoa pelaillen ja aikaisin unille mennessa silla seuraavana aamuna lahtisimme 4:30 autolla pienen matkan paahan katsomaan auringon nousua 2500m korkeuteen!
Ja kun kello 4:00 aamulla heratti ei auttanut jaada sangn lampoon vaan pukeutua lampimasti, horpata kupillinen Java kahvia (tosi hyvaa) ja autoon! Auto matkan jalkeen oli edessa noin reilun 20minuutin (noin 1km ylamakea) ylamaki haikkaus "metsassa" pimeassa aamukasteen kostuttaman kasvillisuuden keskella. Taas oli todettava etta olipa ne lenkkarit oikeasti tarpeen valilla! Akia hieman kavi saaliksi silla kaverilla kun ei ollut kuin Flipflopit mukana. Hieman olisi meitin jalkoja kylla jaatanyt flipflopeissa, saati sitten mutainen polku liukunut alla! Meidan oppaallammekin kylla oli vain flipflopit, mutta paikalliset ovat ehka jo ehtineet tottua kylmaan ja kulkemaan joka paaikkaan lapsyissa.
Huipulla oli mielettomat nakoalat ja olimme siella juuri ajoissa auringonnousua varten! Kaikki raskaan nousun vaartia. Ylhaalla myos tuuli raa-asti ja hengitys hoyrysi. Olipa hyva etta meilla oli Jeren kanssa meidan kuoritakit mukana!
Huipulta avautui maisemat muutamalle tulivuorelle, joista yksi tyonsi savuakin oikein seka tietenkin alas kyliin ja viljelmille.
Auringonnousun jalkeen kavelimme Javan korkeimman kylan (2300m) Sembungan lapi missa lapset oli matkalla kouluun ja kylassa muutoinkin jo taysi tohina paalla. Oppaamme osti meille paikallisia herkkuja, mitka olikin tarpeen verensokerin nostattamiseksi, kun emmehan olleet syoneet mitaan aamupalaksi ja edessa oli kuitenkin viela 7km kavely takaisin guesthousillemme.
Kavelimmekin peltojen/viljelmien vierustoja, upeita maisemia ihaillen (mm.Colorful Lake, kraateri jarvi) koko matkan ajan.
Taalla viljellaan paaasiassa perunaa, mika on paljon arvokkaampaa kuin riisi. Nailla "peruna rahoilla" Sembungan kyla lahettaa joka vuosi muutamia kylalaisiaan Meccaan pyhiinvaellukselle. Meidan oppaammekin saastaa rahaa etta han jonain paivana pystyisi tekemaan Mecan reissun.
Kampilla soimme aamupalaa, vedimme uimashortsit jalkaan ja lahdimme laheisille kuumille lahteille. Matkasimme noin 15min. Valimatkan paikallisbussilla.
Saimme olla lahteilla miltei keskenamme. Vesi oli uskomattoman kuumaa, 41asteista! Lilluimme kuumilla altailla aikamme ja kun hyppasimme paluumatkalla bussiin saimme kuulla haisevamme pahalta :) niimpa tietenkin, rikilta!
Miulle tuo olikin ensimmainen kerta kuummilla lahteilla, kivaa oli! Jos olisi ollut viela kylmempi keli tai vaikka satanut vetta, olisi kokemus ollut varmasti viela erityisempi..
Java on yllattanyt meidat kaikki positiivisesti. Kuvittelin etta olisimme niin syvalla muslimi maassa etta minuu tuijotettaisiin pahasti ja muutenkin jotenkin etta ihmiset olisivat negatiivisempia uskontonsa vuoksi. Mutta ihmiset ovatkin olleet ihan mielettoman ystavallisia ja kiinnostuneita meista.
Uskonto nakyy miltei ainoastaan Moskeijoiden maarana ja tietenkin niiden kaiuttimista tulevista rukouksista, mita kaikuu joka puolella useita kertoja paivassa, kovimmillaan aamulla neljan jalkeen, paivalla ja heti auringonlaskun aikaan.
Meidan guesthousista loytyy huoneidemme vieresta myos tila missa tyontekijat kayvat aina valilla rukoilemassa Meccaa kohden. Ja tietenkin useimmilla naisilla on hunnut paansa peittona.
Taalla voisi viihtya helposti pidempaankin, ainakin jos olisi hieman enemman lampimia vaatteita mukana :) Me jatkamme matkaa mahdollisesti yli huomenna alas vuorilta lansi Javan rannikkoa kohden.
Ollaann oltu miltei ainoat lansimaalaiset taalla, Tallahetkella tassa guesthousissa majailee meidan lisaksi vain yksi saksalainen mies.
Kuumat juomat ovat Kuuminta Hottia taalla :) yllattaen. Meidan suosikeiksi on noussut kuuma appelsiinimehu, inkivaaritee seka suklainen cappucino, nam!
15.4.2010 Bangandara, Java, Indonesia.
Noniin. Nyt ollaankin edetty jo tanne Lansi-Javan etela rannikolle. Matkustettiin eilen yli 10 tuntia neljassa eri paikallisbussissa paastaksemme tanne :)
Dieng Plateu jatettiin taaksemme hyvilla fiiliksilla, sinnekin olisi kiva paasta joskus ehka uudestaan kaymaan.
Meita on edelleen seuranneet meidan superhuono onni elektroniikan kanssa. En muista mainitsinko jo aiemmin etta meidan parempikin kamera hajosi? Siita saatiinkin jo vakuutuksesta rahaa, todella nopeaa toimintaa vakuutusyhtiolta, hienoa!! Onneksi meilla on viela kuitenkin tuo toinen kamera..
Ja nyt miun toinenkin muistitikkukin hajosi.. tai se on saanut jostain viruksen ja miltei onnistuin tuhoamaan Akin minilapparin laittaessani oman muistitikkuni siihen kiinni. Onneksi kuvat ovat kuitenkin tallessa myos muistikorteilla ja nyt myos Akin tietokoneella..
Aika uskomattoman huonoa tuuria kylla ollut meilla elektroniikan kanssa.
Taalla Pangandaranissa meilla olisi tarkoitus pyoria pari paivaa ja taalta siirtya sitten tuohon laheiseen kalastajakylaan missa alkaa sitten surffaustreenit :)jee.
Aurinkoista Kevatta!!!!!
Meilla enaan alle 2 kuukautta reissua jaljella! Iiks!
Perjantai... paivamaara taitaa olla sitten 16.4?
Eilen ajettiin vuokramopoilla reilut 30km tanne kalastajakylaan ja hyvalta nayttaa! taalla oli viel joku surffikisakin menossa ja aallot naytti taydellisilta aloittelijalle!
Paatimme jattaa Bangandaranin taaksemme jo seuraavana aamuna ja siirtya heti tanne treenailemaan surffausta.
Miulle tuli tosin pieni takaisku.. aamulla sangyssa tein jonkun vaaran liikkeen ennen ylosnousua ja venaytin ilmeisesti toisen puolen niskasta/ylaselasta. Aluksi sattu niin paljon etten meinannu pystyy ylos nausemaan, mut nyt sarkylaakkeen, voltaren ja tulehduskipulaakkeiden avulla taa alkaa vetrymaan tasta.
Eli sain jaada rannalle ruikuttamaan kun Ossi ja Jere korkkasi aallot.. hitto! arvatkaa vain kuinka harmitti! Onneksi tassa on kuitenkin viela aikaa.. ja nyt nayttaisi silta etta aallot totta tosiaan on taydellisia treenaamiseen ja meilla on miltei 2 vkoa viela aikaa indonesiassa.. etta ehkapa se aika menee siten taalla :)
Erityisen hyvalta paikka vaikuttaa senkin takia, ettei taalla ole kuin muutama lankkari.. vkonloppuisin kyla ja aallot tayttyvat Jakartasta ja muualta tulevista vahan varakkaimmista indonesialaisista surffareista.
Me eilen varattiin kampat Bonsai bungaloweista (tosi hienot huoneet ja oma terde!) eika sillon tuossa kyseisessa resortissa asustanut ketaan ja kun tanaan tultiin puolen paivan aikoja tanne niin kaikki huoneet oli mennyt ja surffilautoja loju jokapuolella :) Onneksi varattiin ajoissa.
Jere ja Ossi lahtee viela aalloille ennen pimean laskeutumista. Huomenna ylos viimestaan klo 6:00 milloin aaltojen pitaisi olla parhaimmillaan!
ja tuolloin miekin aion lahtea kokeilemaan josko niska ja selka lihakset antaisivat sen verta myoten etta muutamalle aallolle koettaisi meloa... :)
Eipa asiat voisi olla paremmin taalla. Kaikilla enemman kuin onnellinen virne naamalla :)
Huippua!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
