Reissu nimittain!
Taalla istutaan olevinaan 4 tahden hotellin aulassa koneella. Varattiin Bangkokin levottomuuksian takia hotelli pariksi yoksi lentokentan lahelta. Tarkoituksena vain lohota hotellin uima-altaalla ja nautiskella luksus huoneesta.
Nooh.. kuvathan nettivatauksissa aina tunnetusti ei ihan tasmaa siihen mita paikanpaalla odottaa.
Huoneet on taalla Convenient (joo, hyva nimi huippu hotellille..hmm) Grand Hotellilla hienot ja isot, joskin todella kolkot..
Uima-allas on todella pieni ja vesi/allas niin likaisen nakoinen etten edes halunnut kastautua siina,. ja kuntosalina toimi huone, missa oli kuntopyora, tosin rikkinainen sellainen, penkki, muttei ainoitakaan painoja.. ja kaksi muuta laitetta.. hmm. Noh, Jere sai siellakin miltei tunnin kulutettua :)
Muuten taa on ihan kiva, mutten kylla mitaan neljaa tahtea antaisi.. =D
Tultiin tanne eilen aamulla, eli sunnuntai aamuna, reilun 10 tunnin yobussi matkustamisen jalkeen Chiang Maista.
Olimme aiemmin lauantaina matkustaneet jo kolmisen tuntia Pain kylasta Chiang Maihin ja tarkoituksena bussien vaihdon valissa kayda tekemassa tuliais ostoksia huippukivaksi havaitulta lauantai-marketilta.. Mutta kuinkas kavikaan, Chiang Maihin niin kuin vissiin kaikkialle muuallekin oli annettu ulkonaliikkumiskielto ilta kahdeksan ja aamu kuuden(?) valille ja lauantai market oli taman takia peruttu..
Super tyhmaa!
Chiang Main lauantai ja sunnuntai marketit ovat olleet kaikista marketeista/katumyyjaisista ehdottomasti ne parhaat. Siella myydaan todella hienoja kasitoita, seka paikallisia terveystuotteita, teeta ymym. ja aivan pilkkahintaan.
Onneksi jotain sentaan tarttui matkaan jo viikko sitten vieraillessamme marketeilla ensimmaista kertaa..
Pai osottautui aika erilaiseksi kuin mita olin odottanut.. ajattelin sen olevan rauhallinen hippikyla vuorien syleilyssa.. Tata se on ilmeisesti joskus ollutkin, mutta ainakin meidan tuolla vieraillessamme paikan olivat vallanneet Britit ja Pain keskusta naytti aivan Bangkokin Khao San roadilta.. no ei nyt aivan, mutta baareja ja kokuja ja bilettavia britteja oli paljon. Ehka joku sanoisi etta Laosin VangVieng ilman tubingia (auton sisarenkaassa killumista).
Kaikesta huolimatta nain low seasonilla Pai on kylla vierailun arvoinen.. high seasonilla varmaan hieman erilainen kuin nyt.
Hassua oli etta koko kyla oli tosiaan natiivina englantia (ja paaasiassa britteja) puhuvia ihmisia taynna.. taidettiin tavata kokonaiset kaksi ihmista jotka olivat muualta kuin jenkeista, kanadasta, briteista tai irlannista :)
Meille oli suositeltu Paista majoitusta etukateen, mista loytyikin super mukavaa Britti henkilokuntaa/asukkaita ja todella mukavat bungalowit, jotka ovatkin taman reissun edullisimmat, vain 130THB/yo!! ja paikka sijaitsi viela taydellisesti keskustan ulkopuolella, kuitenkin kavely etaisyydella.
Mika paikasta teki viela paremman, oli sen vieressa sijaitseva ravintola, josta sai perus thai ruokaa 30THB/annos sis.riisin! halpaa! sanon mina.
Ja viela plussaa oli se etta resorttimme asukkailla oli ilmainen paasy kylan toisella laidalla sijaitsevaan kuntosali/ravintola/uima-allas/nurmikko -tilaan. Taydellista!
Meidan seurana Paissa oli Kayn (koh taolta ystava) Tytto Kelli, jenkeista, jonka kanssa myos kavimme mopoillen Pain ympariston nahtavyyksia katselemassa (vesiputous, kuumat lahteet, kanjoni, elefantit..).
Kolme taytta paivaa Paissa vierahti nopeasti ja jalleen lahtiessa tuli luvattua, etta nahdaan nahdaan, tullaan varmasti viela kaymaan taalla(kin) uudestaan :)
Huomenna olisi sitten paluu Suloiseen Suomeen, odotan jo innolla! :) kesalle tuntuu jo nyt olevan paljon tapahtumia toiden lisaksi ohjelmassa. jee.
Toihinkin meno tuntuu tosi kivalta! vaihtelua tahan reissaajan arkeen.
Ja toki on kivaa etta jatkossa on hyva suihku kaytossa koko ajan (=mista tulee paineella sen lamposta vetta kuin tahtoo) ja wc joka vetaa! (ei tartte kuupalla laittaa vetta peraan) ja paperinkin saa heittaa wc ponttoon! wau =D jos siis vaan muistaa.. 9kk jalkeen voi olla etta muutaman kerran ne jaa siihen roskikseen ponton sijasta ihan vaan tottumuksesta, etta jos naita nakyy niin se olin vain Mina! (tai Jere!)
Ylipaataan se etta Wc paperia on yleensa aina kaytossa.. kuinka kauan olet elanyt ilman wc paperia yhtajaksoisesti? Mie ainakin 2 vkoa. Ja kun siihen tottuu niin (eli hoitaa hommansa maassa maan tavalla tyylisesti) ei sita enaa jaksa nahda edes vaivaa ostamaan..
Ja suomen ruokia on ikava! ruisleipaa! ja saannollista urheilua! yrityksista huolimatta liikunta jai miltei kokonaan talla reissulla.. noh, ensi reissulle mitaa sitten tsempata..
Niin ENsi reissulle. Pitka reissu VOL.3 alkaa nailla nakymin syksylla 2010..
See you then.
ADIOS!
maanantai 24. toukokuuta 2010
perjantai 14. toukokuuta 2010
Huh Helletta!
Thaimaahan paluu tuntui Indonesian jalkeen kuin olisi tullut eurooppaan :)
Tai eritoten Phukettiin tulo. Taalta kun saa mita vain!
Meillahan oli tosiaan lento Indonesian Jakartasta Phukettiin, missa oltiin iltapaivalla kahden aikoja perilla. Sanottiin reissutovereillemme Ossille ja Akille (pojat jatkoivat Koh Taoa kohden) heipat ja hyppasimme lentokenttabussiin kohti phuket townin bussiasemaa tarkoituksena koettaa ehtia Ranongiin menevaan bussiin..
Bussissa kuitenkin paatimmekin jaada Phukettiin ja Patong beachille muutamaksi yoksi..
Miehan olin jo kaynyt tuolla turistimekassa muutama kuukausi takaperin, eika indonesian ruokien (riisin ja nuudelien..) seka syrjassa vietettyjen viikkojen jalkeen tuntunut yhtaan hullummalta ajatukselta viettaa muutama paiva sivistyksen, lansimaalaisen ruoan ja hulinan keskella. Ja pitihan Jerenkin paasta nakemaan Patong beach :)
Majoituimme samaan hotelliin missa olin ollut viimeksi Jukan ja Mirjan kanssa. Kiitos low season hintojen saimme ilmastoidun, kaapelikanavilla ja jaakaapilla varustetun huoneen 650THB. Ja kylla meidan taas kelpasi.
Soimme pari paivaa taivaalliselta maistuvaa Pizzaa seka Thai ruokaa (ah, red curry ja friend chili&basil leaves!) ja tutustuimme hauskoihin ihmisiin; mm.vietnaminsodan veteraaniin jenkeista, joka vihasi (ehka hieman liian vahva sana) jenkkeja :) Mielenkiintoinen heppu, jolta riitti kerrottavaa reissuiltansa.
Vierailimme myos Patongin yhdessa suomi baarissa missa Jere soi makkarakastiketta ja perunamuussia kun mie herkuttelin ruisleivalla ja savulohella! nam! kylla maistui!
Parin paivan jalkeen olimmekin enemman kuin valmiita siirtymaan kohti Ranongin edustan saaria Ko Changia ja Ko Phayamia. Olimme kuulleet talta jenkilta johon tutustuimme etta chang olisi jo suljettu (saaret menevat ns. kiinni sadekaudeksi, kun bisnes ei ole enaa kannattavaa..), mutta paatimme silti yrittaa sinne ennen payamia.
Ranongissa jouduimme luonnollisesti olemaan yhden yon ja aamulla sitten suuntasimme mopotakseilla satamaan. Satamassa kavikin heti ilmi, ettemme voineet edes paasta Changin paarannalle minne meilla oli tarkoitus menna.. koetimme soittaa muutamiin resorttiinkin minne olisimme halunneet menna jotta he olisivat voineet hakea meidat veneelta (sadekaudelle menee Payamille vene joka vai pudottaa changin edustalla porukkaa ja esim.tilattuja ruokatarvikkeita, eika omaa venetta changille laisinkaan).. kukaan ei tietenkaan vastannut mistaan, milloin sataman lipunmyyja kertoi tietavansa etta ainakin Tommys garden resort olisi auki, minne sitten han soittikin meidan puolesta ja kertoi etta joku muukin laivalla olisi menossa sinne..
Noin puolentoista tunnin venematkan jalkeen laiva hidastikin ja meille huidottiin etta veneen peraan ja hyppy miniveneeseen joka oli tullut meita ja yhta saksalaista poikaa hakemaan.
Tommysissa oli super rauhallista. Oma pikkuranta ja keittio, eika meidan lisaksi ollut kuin 3 saksalaista kundia, joista yksi oli viihtynyt jo kuusi viikkoa tuolla!
EIka meillakaan mitaan valittamista ollut.. ainoat tekemiset oli nukkua, maata, pelata korttia, lukea ja uida.
Viidakkopolkua pitkin olisi paassyt kahdessa tunnissa kavellen (jep!) paarannalle missa kuulemma kaikki paikat olivat jo todella kiinni. Mopoja ei ollut ja meidan viereinenkin ranta oli taysin kuollut.
Pari paivaa riippumatossa makoilua riitti ja hyppasimme Payamille menevaan lauttaan. Miehan olin vieraillut talla saarella jo pari kuukautta sitten Jennan kanssa ja olin aika innoissani taas "sivistyksen" pariin paasysta.. noh, Payamikin oli jo menossa kovaa vauhtia kiinni, joten nettiyhteyksia esim. ei oikeastaan ollut ja monet hyvista ravintoloista (ja halvoista!) oli myos kiinni. Paaasiassa saaren isoimmat ja hienoimmat resortit ovat auki ymparivuoden ja muutama muu paikka naiden rinnalla.
Mielestani edes high seasonilla ei saarella ollut mitenkaan liikaa ihmisia, mutta nyt siella oli todella rauhallista!
Saaren hippi joukkiot paistoivat silmaan, jotka olivat hekin lahdossa sankoin joukoin kohti pohjois thaimaata sadekaudeksi.
Saari oli todella hiljenemassa..
Nautimme rauhallisesta saarimopoilusta, viidakkopoluista, Hornbill linnuista ja autioista rannoista :)
Ja Jennalle tiedoksi; Cashew pahkinoita tulee vain kerran vuodessa eli oltiin just niiden sesongin aikaan viimeksi, eika saarella nyt tuoksunut miltaan! ihan kummallista.
Eilen aamulla matkustimme ensin mopotakseilla payamin satamaan, sitten laivalla puoltoista tuntia veneella ranongiin, taas taksilla bussiasemalle. Bussilla 9 tuntia Bangkokiin (maksoi muuten vain 333THB) ja taas taksiin ja etelaiselta bussiterminaalista kohti pohjoista bussiterminaalia ruuhkien lapi, missa olimme 20:55 ja ehdimme 21:10 lahtevaan bussiin kohti Chiang maita.. Chiang maissa olimme tana aamuna klo 6:38..
Pitkasta aikaa oli sellanen olo ettei jakasanut yhtaan vaitella vastaan tuktuk kuskeille.. meilla oli muutama guesthousin nimi ylhaalla valmiiksi, mutta kuskilla oli tietenkin ihan omat paikat mielessa.. tallakertaa sit vaan nyokyteltiin. Ihan mita vain ja ihan minne vaan ja melkein mihin hintaan vaan.
Onneksi kuski vei meidat kivaan guesthousiin vanhankaupungin laitamille, missa todella siisti huone kustansi vain 200THB/yo, halpaa!
Halpaa oli ollut majoituksen suhteen jo Changilla ja Payamilla.. Payamilla nimittain maksoimme huimat 150THB/yo!! Thaimaan mittakaavassa tuo on suorastaan ilmainen hinta. Kun Koh Taolta ei meinaa loytaa enaa mitaan alle 600THB:n (vahan karjistetysti ehkakin).
Thaimaa tuntuu jo kylla niin tutulta ja turvalliselta maalta matkustaa. Bussit on todella hyvia (verrattuna Filippiinien ja indonesian busseihin), tiet hienossa kunnossa ja jokapaikasta saa hyvaa ruokaa :)
Nyt lahdemme tarkkailemaan Chiang main kaupunkia.. taalla vierahtaa varmaankin viikonloppu ja sitten kohti Pai:n kylaa viela hieman pohjoisemmaksi.
Paissa tulee varmaan tormattya Payamin hippeihinkin taas :)
Bangkokissa tuntuu levottomuudet hieman kasvaneen.. ainakin tamanpaivan uutisten mukaan. Jotta ehka jatamme Bangkokissa hengailut valista ja vietamme yhden yon jossain lentokentan holleilla hienossa hotellissa :) katsotaan miten kay.
Siellakin ilmeiseti helleaalto hemmottelee! Nauttikaa lammosta! ja auringosta!
ja pitakaa ne kelit kohdillaan siella taalta me TUllaa! :)
Tai eritoten Phukettiin tulo. Taalta kun saa mita vain!
Meillahan oli tosiaan lento Indonesian Jakartasta Phukettiin, missa oltiin iltapaivalla kahden aikoja perilla. Sanottiin reissutovereillemme Ossille ja Akille (pojat jatkoivat Koh Taoa kohden) heipat ja hyppasimme lentokenttabussiin kohti phuket townin bussiasemaa tarkoituksena koettaa ehtia Ranongiin menevaan bussiin..
Bussissa kuitenkin paatimmekin jaada Phukettiin ja Patong beachille muutamaksi yoksi..
Miehan olin jo kaynyt tuolla turistimekassa muutama kuukausi takaperin, eika indonesian ruokien (riisin ja nuudelien..) seka syrjassa vietettyjen viikkojen jalkeen tuntunut yhtaan hullummalta ajatukselta viettaa muutama paiva sivistyksen, lansimaalaisen ruoan ja hulinan keskella. Ja pitihan Jerenkin paasta nakemaan Patong beach :)
Majoituimme samaan hotelliin missa olin ollut viimeksi Jukan ja Mirjan kanssa. Kiitos low season hintojen saimme ilmastoidun, kaapelikanavilla ja jaakaapilla varustetun huoneen 650THB. Ja kylla meidan taas kelpasi.
Soimme pari paivaa taivaalliselta maistuvaa Pizzaa seka Thai ruokaa (ah, red curry ja friend chili&basil leaves!) ja tutustuimme hauskoihin ihmisiin; mm.vietnaminsodan veteraaniin jenkeista, joka vihasi (ehka hieman liian vahva sana) jenkkeja :) Mielenkiintoinen heppu, jolta riitti kerrottavaa reissuiltansa.
Vierailimme myos Patongin yhdessa suomi baarissa missa Jere soi makkarakastiketta ja perunamuussia kun mie herkuttelin ruisleivalla ja savulohella! nam! kylla maistui!
Parin paivan jalkeen olimmekin enemman kuin valmiita siirtymaan kohti Ranongin edustan saaria Ko Changia ja Ko Phayamia. Olimme kuulleet talta jenkilta johon tutustuimme etta chang olisi jo suljettu (saaret menevat ns. kiinni sadekaudeksi, kun bisnes ei ole enaa kannattavaa..), mutta paatimme silti yrittaa sinne ennen payamia.
Ranongissa jouduimme luonnollisesti olemaan yhden yon ja aamulla sitten suuntasimme mopotakseilla satamaan. Satamassa kavikin heti ilmi, ettemme voineet edes paasta Changin paarannalle minne meilla oli tarkoitus menna.. koetimme soittaa muutamiin resorttiinkin minne olisimme halunneet menna jotta he olisivat voineet hakea meidat veneelta (sadekaudelle menee Payamille vene joka vai pudottaa changin edustalla porukkaa ja esim.tilattuja ruokatarvikkeita, eika omaa venetta changille laisinkaan).. kukaan ei tietenkaan vastannut mistaan, milloin sataman lipunmyyja kertoi tietavansa etta ainakin Tommys garden resort olisi auki, minne sitten han soittikin meidan puolesta ja kertoi etta joku muukin laivalla olisi menossa sinne..
Noin puolentoista tunnin venematkan jalkeen laiva hidastikin ja meille huidottiin etta veneen peraan ja hyppy miniveneeseen joka oli tullut meita ja yhta saksalaista poikaa hakemaan.
Tommysissa oli super rauhallista. Oma pikkuranta ja keittio, eika meidan lisaksi ollut kuin 3 saksalaista kundia, joista yksi oli viihtynyt jo kuusi viikkoa tuolla!
EIka meillakaan mitaan valittamista ollut.. ainoat tekemiset oli nukkua, maata, pelata korttia, lukea ja uida.
Viidakkopolkua pitkin olisi paassyt kahdessa tunnissa kavellen (jep!) paarannalle missa kuulemma kaikki paikat olivat jo todella kiinni. Mopoja ei ollut ja meidan viereinenkin ranta oli taysin kuollut.
Pari paivaa riippumatossa makoilua riitti ja hyppasimme Payamille menevaan lauttaan. Miehan olin vieraillut talla saarella jo pari kuukautta sitten Jennan kanssa ja olin aika innoissani taas "sivistyksen" pariin paasysta.. noh, Payamikin oli jo menossa kovaa vauhtia kiinni, joten nettiyhteyksia esim. ei oikeastaan ollut ja monet hyvista ravintoloista (ja halvoista!) oli myos kiinni. Paaasiassa saaren isoimmat ja hienoimmat resortit ovat auki ymparivuoden ja muutama muu paikka naiden rinnalla.
Mielestani edes high seasonilla ei saarella ollut mitenkaan liikaa ihmisia, mutta nyt siella oli todella rauhallista!
Saaren hippi joukkiot paistoivat silmaan, jotka olivat hekin lahdossa sankoin joukoin kohti pohjois thaimaata sadekaudeksi.
Saari oli todella hiljenemassa..
Nautimme rauhallisesta saarimopoilusta, viidakkopoluista, Hornbill linnuista ja autioista rannoista :)
Ja Jennalle tiedoksi; Cashew pahkinoita tulee vain kerran vuodessa eli oltiin just niiden sesongin aikaan viimeksi, eika saarella nyt tuoksunut miltaan! ihan kummallista.
Eilen aamulla matkustimme ensin mopotakseilla payamin satamaan, sitten laivalla puoltoista tuntia veneella ranongiin, taas taksilla bussiasemalle. Bussilla 9 tuntia Bangkokiin (maksoi muuten vain 333THB) ja taas taksiin ja etelaiselta bussiterminaalista kohti pohjoista bussiterminaalia ruuhkien lapi, missa olimme 20:55 ja ehdimme 21:10 lahtevaan bussiin kohti Chiang maita.. Chiang maissa olimme tana aamuna klo 6:38..
Pitkasta aikaa oli sellanen olo ettei jakasanut yhtaan vaitella vastaan tuktuk kuskeille.. meilla oli muutama guesthousin nimi ylhaalla valmiiksi, mutta kuskilla oli tietenkin ihan omat paikat mielessa.. tallakertaa sit vaan nyokyteltiin. Ihan mita vain ja ihan minne vaan ja melkein mihin hintaan vaan.
Onneksi kuski vei meidat kivaan guesthousiin vanhankaupungin laitamille, missa todella siisti huone kustansi vain 200THB/yo, halpaa!
Halpaa oli ollut majoituksen suhteen jo Changilla ja Payamilla.. Payamilla nimittain maksoimme huimat 150THB/yo!! Thaimaan mittakaavassa tuo on suorastaan ilmainen hinta. Kun Koh Taolta ei meinaa loytaa enaa mitaan alle 600THB:n (vahan karjistetysti ehkakin).
Thaimaa tuntuu jo kylla niin tutulta ja turvalliselta maalta matkustaa. Bussit on todella hyvia (verrattuna Filippiinien ja indonesian busseihin), tiet hienossa kunnossa ja jokapaikasta saa hyvaa ruokaa :)
Nyt lahdemme tarkkailemaan Chiang main kaupunkia.. taalla vierahtaa varmaankin viikonloppu ja sitten kohti Pai:n kylaa viela hieman pohjoisemmaksi.
Paissa tulee varmaan tormattya Payamin hippeihinkin taas :)
Bangkokissa tuntuu levottomuudet hieman kasvaneen.. ainakin tamanpaivan uutisten mukaan. Jotta ehka jatamme Bangkokissa hengailut valista ja vietamme yhden yon jossain lentokentan holleilla hienossa hotellissa :) katsotaan miten kay.
Siellakin ilmeiseti helleaalto hemmottelee! Nauttikaa lammosta! ja auringosta!
ja pitakaa ne kelit kohdillaan siella taalta me TUllaa! :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
