18.1.2010 Monday
Tervehdys Puerto Princesasta, Palawanin “paakaupungista”.
Taalla ollaan nyt koetettu kuluttaa aikaa perjantaista lahtien.. noh, tama paiva enaan ja sitten paasee Bangkokiin! Wuhu. En malttaisio odottaa enaan yhtaan. Ihanaa pasta syomaan kaikkia thaikku ruokia ja sinne hulinan keskelle.. :)
El Nidosta tosiaan menimme sinne Cacnipa islandille, jossa olimme perjantaihin asti. Saat ei kovinkaan suosineet, oli tuulista, sateista ja pilvista.. ja ranta taalla oli myos taposentaynna miun ihania kiusaajia ; hiekkakarpasia !
Oiva keino heita vastaan on kookosoljy, jonka kanssa pitikin sitten lotrata aika huolella, valttyakseen puremilta.
Jere myos tuli tosi kipeaksi saarelle paastyamme ; mahatautia ja kuumetta. Eli ei ehka mennyt meidan osaltamme taysin putkeen tama etappi.
Muutoin resorttimme missa olimme (coconut garden island resort) oli oikein miellyttava ja mukava.. mutta on tullut nahtya nyt niin hienoja paikkoja ja tavattua niin mielettoman ihania ihmisia, etta jotenkin tasta paikasta miulle jai silti vahan sellaset mitaansanomattomat fiilikset.
Cacnipa islandilta otimme perjantai aamuna bangkan rannikolle, Port Bartoniin, mista jatkoimme Jeepneylla Palawanin paakaupunkia kohden. Matka sujui yllattavan miellyttavasti tayteen ahdetussa jeepneyssa.
Taalta Puerto Princesasta kasin teimme heti lauantaina paivareissun maailman pisimpaan (navigoituun) maanalaiseen jokeen. Kunnon turistirysa, mutta pitihan se kayda katsastamassa.
Ja olihan se ihan nakemisen arvoinen.. todella suuri luolasto, korkeine kattoineen ja tiloineen. Siella sitten mentiin veneella ja opas kertoi mita kaikkia mistakin muodostelmasta seinassa tai katossa tulee mieleen… ja naista suurinosa oli jeesus mariaa tai muita kristinuskoon liittyvia asioita, tietenkin.
Ei siis ollut kovinkaan informatiivinen reissu mitten tallainen joki on voinut muodostua tai muiden faktojen suhteen.
Meidan piti tehda viela taalta Puertosta kasin Honda Bayn, saarihyppely/snorklaus reissu, mutta saat on olleet nyt tosi tylsat ; pilvista, sateista ja tuulista. Ja onhan noita hienoja saaria, rantoja ja snorklauspaikkoja nyt tullut aika paljon jo nahtyakin.. joten paatettiin jattaa tama Jeren kanssa valista.
Taalla Puertossa ei oikein ole mitaan omia kaupungin nahtavyyksia, tai mitaan muutakaan tekemista hirmuisemmin.. Otettiinkin taalta huone missa on tv kaapelikanavin.. :)
Paivan kohokohdat on paasta aamupalalle paikalliseen Coffee Housiin, juomaan taydellisen hyvaa kahvia ja surffaamaan nettiin rajattomasti.. jep.
Eli todellakin mie odotan jo sita Bangkokiin paasya, Thaimaata !
Ja tietenkin kaikista eniten olen into pinkeena siita etta pikkusiskoni Jaana tulee Thaimaahan parin paivan paasta ! jeeee :) paasen leikkimaan opasta =D
Ja saan myos piiiiitkasta aikaa irtokarkkia ! ja ehka jonkun naistenlehdenkin luettavaksi !
Tarkoituksena olisi myos Bangkokissa hieman paivittaa vaatekertaani, lahettaa Jeren mukana jotain pois ja heittaa roskiin puhki kuluneita/tahraantuneita vaatteita..
Seuraavan kerran kuulumisia varmaan sitten Bangkokista tai Koh Taolta ! :)
niin ja nyt katsomaan kuvia picasaan! eli tuosta oikealla olevasta linkkivalikoimasta klikkaa vain kuva-albumi kohtaa niin paasee suoraan picasaan!
maanantai 18. tammikuuta 2010
sunnuntai 10. tammikuuta 2010
El Nido, Palawan, Filippiinit
10.1.2010
Turkoosin siniset terveiset taalta El Nidosta! Taalla on Niiiiiiiiiiiiin kaunista! Meri ei ole ikina ollut niin kirkkaan turkoosin varinen kuin taalla.
Ennen kuin lahdimme Busuangan saarelta teimme siella myos noita Hylkysukelluksia. Nakyvyydet ei nailla sukelluksilla olleet kovinkaan kummoisia, mutta sitakin mielenkiintoisia ja hienoja kokemuksia kyllakin ne oli. Sukellettiin naiden toisen maailmansodan aikaisten laivojen sisaan ja valilla mentiin ahtaistakin koloista (ja todella pimeista!) lavitse. Tehdiin Jeren kanssa nelja sukellusta kahtena paivana. Ensimmaisen paivan toinen sukellus oli miltei parhaimpia mita ikina on tullut tehtya! Kalaa oli niin mielettomasti ja aurinkoisesta saasta johtuen tuli hylkyynkin sisaan natisti valoa eri aukoista. Tasta tosiaan sen verta innostuimme Jeren kanssa etta paatimme lahtea viela toisenakin paivana sukeltamaan. Ja kylla kannatti. Tuli jopa sellainen fiilis et harmi et tajusi et noi hylyt kiinnostaa nainkin paljon.. olisi voinut sukeltaa siella lisaakin. Mutta meilla oli jo buukattuna laiva El Nidoon seuraavalle paivalle. Ensi kerralla sitten :)
Laivamatka oli alkuperaisista ennakkoluuloista poiketen todella miellyttava. Ja miulle Filippiinien ehdottomasti paras kokemus matkustamisesta. Ei aallokkoa, todella hyva kaunis saa ja vahainen matkustaja maara. Kaikille riitti mukavasti tilaa ja halutessaan pystyi kiipeamaan esim. Laivan katolle katselemaan ohi lipuvia maisemia (=autioita hiekkarantoja, kallioseinama muodostelmia jne.) ja paistattelemaan paivaa. Ihanaa. Tuli pitkasta aikaa ihan mieleton vapauden tunne! Wuhuuuuuu!
El Nidoon saavuttiin noin kuuden tunnin matkustamisen jalkeen.. eli viela valoisan aikaan, jee. Jatettiin Hese ja Jere parkkiin ja lahdettiin mina, Juhani ja scotti tuttavuutemme Jaimie katselemaan meille asuntoa. Oltiin jo etukateen kuultu etta taalla voisi olla vaikeuksia loytaa kamppaa, turisti paljouden vuoksi.
Lopulta paadyimmekin kahteen eri osoitteeseen. Mie ja Jere majoituttiin Ogi´s Pension houseen ihan rannalle (meilla on ikkunasta ranta/merinakoala) ja muut pojat sitten loysivat myos kivan majapaikan The Alternative ravintolan huoneista (huoneet oli nimetty Faith ja Love =D ).
El Nido on pikku kyla mielettoman komeiden ja korkeiden limestone (karstikivi) vuorien sylissa. El Nidon edustalta aukeaa Bacuit archipelgo, mita verrataan Thaimaan Krabiin tai Vietnamin Halong bayhin. Ja kylla, kaunista on!
Taalla parhainta aktiviteettia on island hopping (suprise,suprise) juuri naiden limestone saarien/vuorien seassa, mista loytyy lukuisia lagooneja, autiorantoja (toistaiseksi autio), valkoista hiekkaa, turkoosia merivetta ja kaunista korallia.
Vuokrasimme meille viidelle oman Bangkan ja lahdimme viettamaan saarihyppely paivaa. Kaytiin mm. muutamalla laguunilla, muutamalla upealla hiekkarannalla ja snorklasimme turkoosissa meressa. Onnea oli myoten myos saan suhteen, silla aurinko paistoi koko paivan kirkkaalta taivaalta.
Tanaan teimme toisen saarihyppelyn eri kohteisiin ja hienoa oli jalleen. Vaikkakin ehka ensimmaisen saarihyppely paivan kohteiden jalkeen oli enaa vaikeaa pistaa paremmaksi :) Ylipaataan naita maisemia tulee olemaan todella vaikea minkaan voittaa.. Melkein voi sanoa etta taalla on kauneinta mita missaan muualla, missa olen kaynyt. Ainakin nain saari, ranta, meri, snorklaus mielessa.
Huomenna sitten matkamme jatkuu shuttle vanilla Roxas nimeen kaupunkiin missa meidan taytyy vaihtaa Jeepney:hin jonka pitaisi vieda meidat perille Port Bartonin kaupunkiin. Matkaa on noin 160km, mutta sen taittamiseen saattaa menna se 6 tuntia! :) tama kertoo ehka hieman teiden kunnosta Palawanilla.
Kohteemme ei varsinaisesti ole Port Barton vaan sen edustalla oleva Cacnipa -saari, missa on Coconut Garden Island Resort. Taalla vietamme Jeren kanssa perjantaihin asti (ja Hese ja Juhani luultavasti pidempaankin), minka jalkeen meilla olisi viela muutama kohde/nahtavyys suunnitelmissamme taalla Palawanilla.
Tiistaina meilla sitten lahteekin lento jo Puerto Princesasta Manilan kautta Bangkokiin. Huih. Niin ne kuutisen vkoa taalla Filippiineilla vaan kaantyy kohti loppuaan.
Turkoosin siniset terveiset taalta El Nidosta! Taalla on Niiiiiiiiiiiiin kaunista! Meri ei ole ikina ollut niin kirkkaan turkoosin varinen kuin taalla.
Ennen kuin lahdimme Busuangan saarelta teimme siella myos noita Hylkysukelluksia. Nakyvyydet ei nailla sukelluksilla olleet kovinkaan kummoisia, mutta sitakin mielenkiintoisia ja hienoja kokemuksia kyllakin ne oli. Sukellettiin naiden toisen maailmansodan aikaisten laivojen sisaan ja valilla mentiin ahtaistakin koloista (ja todella pimeista!) lavitse. Tehdiin Jeren kanssa nelja sukellusta kahtena paivana. Ensimmaisen paivan toinen sukellus oli miltei parhaimpia mita ikina on tullut tehtya! Kalaa oli niin mielettomasti ja aurinkoisesta saasta johtuen tuli hylkyynkin sisaan natisti valoa eri aukoista. Tasta tosiaan sen verta innostuimme Jeren kanssa etta paatimme lahtea viela toisenakin paivana sukeltamaan. Ja kylla kannatti. Tuli jopa sellainen fiilis et harmi et tajusi et noi hylyt kiinnostaa nainkin paljon.. olisi voinut sukeltaa siella lisaakin. Mutta meilla oli jo buukattuna laiva El Nidoon seuraavalle paivalle. Ensi kerralla sitten :)
Laivamatka oli alkuperaisista ennakkoluuloista poiketen todella miellyttava. Ja miulle Filippiinien ehdottomasti paras kokemus matkustamisesta. Ei aallokkoa, todella hyva kaunis saa ja vahainen matkustaja maara. Kaikille riitti mukavasti tilaa ja halutessaan pystyi kiipeamaan esim. Laivan katolle katselemaan ohi lipuvia maisemia (=autioita hiekkarantoja, kallioseinama muodostelmia jne.) ja paistattelemaan paivaa. Ihanaa. Tuli pitkasta aikaa ihan mieleton vapauden tunne! Wuhuuuuuu!
El Nidoon saavuttiin noin kuuden tunnin matkustamisen jalkeen.. eli viela valoisan aikaan, jee. Jatettiin Hese ja Jere parkkiin ja lahdettiin mina, Juhani ja scotti tuttavuutemme Jaimie katselemaan meille asuntoa. Oltiin jo etukateen kuultu etta taalla voisi olla vaikeuksia loytaa kamppaa, turisti paljouden vuoksi.
Lopulta paadyimmekin kahteen eri osoitteeseen. Mie ja Jere majoituttiin Ogi´s Pension houseen ihan rannalle (meilla on ikkunasta ranta/merinakoala) ja muut pojat sitten loysivat myos kivan majapaikan The Alternative ravintolan huoneista (huoneet oli nimetty Faith ja Love =D ).
El Nido on pikku kyla mielettoman komeiden ja korkeiden limestone (karstikivi) vuorien sylissa. El Nidon edustalta aukeaa Bacuit archipelgo, mita verrataan Thaimaan Krabiin tai Vietnamin Halong bayhin. Ja kylla, kaunista on!
Taalla parhainta aktiviteettia on island hopping (suprise,suprise) juuri naiden limestone saarien/vuorien seassa, mista loytyy lukuisia lagooneja, autiorantoja (toistaiseksi autio), valkoista hiekkaa, turkoosia merivetta ja kaunista korallia.
Vuokrasimme meille viidelle oman Bangkan ja lahdimme viettamaan saarihyppely paivaa. Kaytiin mm. muutamalla laguunilla, muutamalla upealla hiekkarannalla ja snorklasimme turkoosissa meressa. Onnea oli myoten myos saan suhteen, silla aurinko paistoi koko paivan kirkkaalta taivaalta.
Tanaan teimme toisen saarihyppelyn eri kohteisiin ja hienoa oli jalleen. Vaikkakin ehka ensimmaisen saarihyppely paivan kohteiden jalkeen oli enaa vaikeaa pistaa paremmaksi :) Ylipaataan naita maisemia tulee olemaan todella vaikea minkaan voittaa.. Melkein voi sanoa etta taalla on kauneinta mita missaan muualla, missa olen kaynyt. Ainakin nain saari, ranta, meri, snorklaus mielessa.
Huomenna sitten matkamme jatkuu shuttle vanilla Roxas nimeen kaupunkiin missa meidan taytyy vaihtaa Jeepney:hin jonka pitaisi vieda meidat perille Port Bartonin kaupunkiin. Matkaa on noin 160km, mutta sen taittamiseen saattaa menna se 6 tuntia! :) tama kertoo ehka hieman teiden kunnosta Palawanilla.
Kohteemme ei varsinaisesti ole Port Barton vaan sen edustalla oleva Cacnipa -saari, missa on Coconut Garden Island Resort. Taalla vietamme Jeren kanssa perjantaihin asti (ja Hese ja Juhani luultavasti pidempaankin), minka jalkeen meilla olisi viela muutama kohde/nahtavyys suunnitelmissamme taalla Palawanilla.
Tiistaina meilla sitten lahteekin lento jo Puerto Princesasta Manilan kautta Bangkokiin. Huih. Niin ne kuutisen vkoa taalla Filippiineilla vaan kaantyy kohti loppuaan.
sunnuntai 3. tammikuuta 2010
Happy New Year 2010 from Busuanga Island!
31.12.09
Joulu tuli ja meni ja nyt olisi jo sitten Uusi Vuosi. Aika vaan menee aivan mielettomalla vauhdilla taalla!
Ollaan oltu nyt reilut 3 viikkoa Filippiineilla ja viela olisi toiset kolme viikkoa jalella, ennen Bangokiin palaamista.
Alona Beachin jalkeen siirryimme Boholin saaren vieressa olevalle Negroksen saarelle, Dumagueten kaupunkiin (sijaitsee Negroksen kaakkois osassa). Lauttamatka sujui hyvin, ilman mitaan merenkaynteja.. Nama lautat milla ollaan menty Cebulta Boholille ja nyt Boholilta Negrokselle on olleet aika hyvia ja isohkoja, tuollaisia Catamaran henkisia laivoja, joilla on ihan suhteellisen miellyttavaa taittaa matkaa. Olen itse aina tarkistanut myos etta niista on aina loytyneet pelastusliivit penkkien alta ja tarkistanut missa on lahin uloskaynti.. ihan vaan varmuudenvuoksi ja omanmielenrauhantakia... miulla kun on tunnetusti hieman liian vilkas mielikuvitus ;)
Dumaguetessa meidan oli tarkoitus olla vain muutama paiva, joulu ostoksia tehden ja tietenkin sukelluksia. Dumaguetesta kasin kun paasee tekemaan yhdelle Filippiinien parhaimmista kohteista (Apo Island) sukelluksia. Olimme varautuneet tekemaan kolme sukellusta, mutta suhteellisen huonon divemasterin (sukelluksimme vetaja) ja kovien virtausten takia saimme tarpeeksemme jo kahdesta sukelluksesta. Jo sukeltamaan mentaessa mie kattelin et hitto nyt on isoo aaltoo ja pelkastaan veteen paaseminen varusteineen ja mitenkaan paikallaan pysytteleminen tuotti vaikeuksia. Sita kummasti huomasi olevansa hyvin alkutekijoissa oman sukellusuran kanssa ja aloittelijoitahan sita tassa viela ollaan..
Mutta oli ainakin taas kokemuksen takia ehdottomasti hyvia sukelluksia. Omat varusteet toisi myos varmaan aika paljon enemman nautintoa sukeltamiseen.. nyt kun miulla ainakin on aina ollut jotain ongelmia varusteiden suhteen.. milloin missakin vikaa tai liikaa painoja jne.
Dumaguete muutoin vaikutti oikein miellyttavalta kaupungilta, mita olisi hyvin voinut tutkailla viela paivan tai pari lisaakin. Mutta koska joulu oli jo tullakseen ja tietenkin halusimme paasta joulun viettopaikkaamme ajoissa, jatimme Dumagueten taaksemme 23. paiva ja matkustimme kolmella eri bussilla seka bangka- veneella (filippiinilainen kalastusvene, mita kaytetaan lyhyiden matkojen siirtymiseen miltei joka puolella,, vahan kuin longtail vene on thaimaassa, mutta ihan eri nakoinen) Sugar Beachille. Ja tama olikin sitten aivan ihana paikka!
Sugar beach on toistaiseksi ainut ja ensimmainen paikka minne ehdottomasti taytyy paasta taalla Filippiineilla viela uudestaankin. Ranta oli varmaan kilometrin pituinen? Ehka vahan alle, ja todella tyhja.. kalastajien veneita ja muutaman resortin veneita rannassa, eika juuri muuta/muita. Tahan viela paalle se etta meidan resortti Sulusunset sattui olemaan aivan taydellinen paikka, erittain hyva Bungalowi, ravintolan ihanine henkilokuntineen ja huippu asiakkaineen, joista suurinosa oli saksalaisia. Saksalaiset on todella hyvia tyyppeja! =D
Jouluksi tilattiin resorttimme ravintolasta monta eri ruokalajia ja jalkiruokaa. Istuimme Juhanin ja Heikin bungalowin terassilla viettamassa omaa jouluhetkeamme. Ja kuunneltiin myos joululauluja! Jee. (Kiitos Satu ja Edi!). Joulukuusen alustan sijasta lahjat loytyivat riippukeinusta. Eika ne nayttaneet yhtaan hullummilta siinakaan.. ;)
Tuli syotya niin hyvin (=ahkyyn) ettei enaan ruokailun jalkeen meinannut kyeta tekemaan mitaan.. eli ihan perus jouluaatto.
Sugar Beachilla vierahtikin aika sitten oikein mukavasti. Parina iltana istuimme nuotiolla, yhtena paivana kavimme snorklaamassa ja muuten vaan makasimme riippukeinuissa, rannalla ja uimme.
Tama oli varmaan myos eka paikka mista oli haikeaa lahtea!
Lahtopaiva koitti 29.12, jolloin matkasimme tukahduttavan taydessa bussissa Bacolodiin, Negroksen vakiluvultaan suurimpaan kaupunkiin (?). Bacolod ei oikein antanut mitaan fiiliksia.. iso kaupunki.
Seuraavana aamuna sitten 3:30 ylos ja kohti lentokenttaa. Taksimatka oli aika kauhistus.. Pimeassa, miltei ilman ajovaloja (koska ne taisi painostamme johtuen osoittaa taivaisiin?) huonoa tieta eteenpain, surkealla autolla.. noh, selvittiin siitakin!
Lentommehan oli Manilan kautta tanne Busuangan saarelle. Koska aikaa meilla oli taas Manilassa enemman kuin tarpeeksin aikaa odotella jatkolentoa, paatimme ottaa taksin alle ja lahtea vahan katsastamaan Manilan aamua.. hmm. EI yhtaan ihmista missaan.. muutama hassu meidan lisaksi Starbucksissa.. kaikki ostoskeskukset ja liikkeet aukeaisivat vasta yhdeltatoista.. ja autotietkin oli ihan tyhjia.. tuli vahan sellanen outo fiilis et miksi taalla ei ole ketaan? Oltiin kuitenkin kaupungissa jossa asustaa jotain 11 miljoonaa ihmista.
Ei kauaa jaksettu kavella paamaarattomina vaan otimme taksin ja sanoimme kuskille et ajelee vahan ympariinsa ennen kuin vie meidat takaisin lentokentalle. Ja vielakin kaikkialla oli suhteellisen siistia, valjaa ja noh.. siistia! Nahtiin varmaan se Manilan kiiltava puoli vain...
Busuangalle lennettiin pienella lentokoneella.. sellaisella milla lennetaan Joensuuhun J ja laskeuduttaessa ymparisto naytti ihan joltain savannilta.. tosin vuorien ymparoimana.. mutta ei ollut palmuja, mutta todella kaunista, eika asutusta missaan! Laskeuduttiin taysin ja aivan keskelle ei yhtaan mitaan!
Meilla oli etukateen tehty varaus tanne Busuanga saaren Coron Townin Sea divers resorttiin. Paikka vaikuttaa kaikin puolin hienolta.. Kaunista maisemaa ravintolan terassilta. Taalla olisi ohjelmassa island hoppingia, kraateri jarvea, hylky sukelluksia jne.
Tammoista tallaeraa..
Hyvaa uutta vuotta kaikille!
3.1.10
En vielakaan paassyt postaamaan kirjoituksiani.. ehka nyt saisin taman nettiin asti..
Kaytiin Jeren kanssa kipuamassa tassa vieressa olevan maenpaalle.. jotain 700 askelmaa, paaosin rappusia, hienot oli maisemat! Mutta kyllapa otti jalkoihin. Ei oikein ole enaa lihaskuntoa kauheasti jalella. Odotettiin siella auringonlaskuun saakka. Nattia.
Uuden vuoden vaihdetta vietimme aika rauhallisesti. Kaytiin katsomassa keskiyon raketit, mita taalla ammuttiin aivan mielettomasti ja kauan! Raketit oli suht isoja ja koko raketti show kesti sen 18min! Aika kauan! Raketit taalla on todella edullisia.. ehka Helsinkikin voisi hankkia seuraavat rakettinsa taalta Filippiineilta.. ei menisi niin paljoa rahaa taivaantuuliin.
Seuraavalle paivalle olimme buukanneet island hoppingin tai lahinna olimme vuokranneet bangkan paivaksi kayttoomme. Harmiksemme saa ei ollut paras mahdollinen.. hieman tihuutti vetta ja oli aika pilvista. Onneksi aurinko kuitenkin vilahti valilla.. Parhaat paikat oli ehdottomasti Twin lagoons, missa oli kallio seinamat ymparilla ja toiseen lagooniin paasi uimalla lyhyen onkalon lavitse. Saimme olla taalla viela ihan keskenamme ilman muita turisteja.. lagoonin vedessa oli myos thermoja (=lampiman veden osia ja kylman veden osia ja ehka jopa osittain makeaa vettakin), nama thermot viela nakyi selkeasti kun snorklasi! Sellaisina epaselvina utu kohtina.. ihan kuin vedenalaisia haamuja! Huij. Muutenkin koko paikka oli jotenkin aavemainen. Mie olin ihan varma et siel asusti pohjassa joku hirmuolento joka tulisi syomaan meidat... iiiik. ;)
Toinen paivan kohokohdista oli Kayangon lake, kraateri jarvi, mika oli myoskin naiden todella korkeiden kallioseinamien ymparoima. Myos tanne sai kavella hieman portaita, ja miulla ainakin edellisen paivan rappustenkapuaminen kylla tuntui. Oli aivan ihanaa uiskennella makeassa vedessa, mika oli niin kirkasta! Ja jarvenseinamilla ja reunoilla oli mielettoman hienoja kallio muodostelmia.
Meidan piti paattaa retkemme Hot springseille, missa olisi isoja altaita erilampoista vetta, lampimimmillaan vissiinkin noin 40 asteista, mutta harmiksemme tama paikka ei ollut auki uudenvuoden paivana..
Eilen vuokrasimme paivaksi auton ja menimme miltei taman busuanga saaren toiseen paahan asti, missa sijaitsi Puerto Del Sol, juuri avautunut hieno viela keskenerainen resortti. Taalla paasimme Jeren kanssa ratsastamaan! Tai kavelemaan viidakkoon hevosilla. Ja mie olin tietenkin ihan intopinkeena! Mahtavaa mahtavaa! Juhani ja Heikki eivat ratsastaneet mutta trekkasivat meidan perassamme saman reitin, mika paattyi natille vesiputoukselle, missa paikalliset lapset hyppivat korkealta veteen.
Taman hevostouhun jarjestaja ja samalla Puerto Del Solissa olevan sukelluskeskuksen omistaja on myoskin ilmeisesti henkilo joka on loytanyt Coronin sukellusmahdollisuudet eli hylyt joitain kymmenia vuosia sitten. Vau.
Tanaan meilla on valipaiva aktiviteeteista. Jerenka me jouduimme vaihtamaan majoitustakin, kun meilla oli varaus vain 3 paiva asti taalla Seadivella, eika heilta loytynyt muita vapaita huoneita. Huomenna sitten sukeltamaan ja tiistaina ehka hot springseille.
Olisimme Jeren kanssa halunneet lahtea jo aikaisemmin taalta pois, mutta harmiksemme tiistaisin ei kulje Bangkoja El Nidoon. Taalta Busuangan saarelta ei siis mene enaa nykyisin lentokoneitakaan El Nidoon ja ainut vaihtoehto on ottaa joko isohko Bangka tai sitten tuollainen rahtilaiva. Paadyimme Bangkaan silla sen pitaisi olla perilla El Nidossa noin 7-9 tunnissa (vaikka taalla mainostetaankin etta kesto olisi vain jotain reilu 4h, muttei kuulemma ikina ole niin vahaa), kun taas rahtilaiva on hieman epavarmempi kulkuvaline ajallisesti,. Se voi poiketa matkalla eri satamissa ja kesto voi olla yht akkia parikin paivaa.. tai voi olla etta koko laiva ei lahdekkaan juuri sina paivana mita siulle on sanottu sen lahtevan. Ja koska Jerella ja miulla ei ole aikaa enaan niin paljoa ylimaaraista, paadyimme Bangkaan.
Tahan aikaan vuodesta bangkalla taalta El Nidoon pitaisi olla kuulemma ihan hyva menna, silla tuulet puhaltavat taalta suunnassa El Nidoon pain.. toiste pain voisi olla toyssyisempaa.
Mie oon kiroillu taalla tanaan miun pyykkien puolesta. Huomasin tuossa pari paivaa sitten etta viime kerralla kun olemme pyykkia pesseet on miulta jaanyt saamatta kahdet (ja viela parhaimmat!) alushousut. Myos yhdet rintaliivit on jaaneet jonnekin. Viimeksi jouduin erikseen viela kysymaan toisia rintaliivejani.. nekin meinasi jaada saamatta!
Noh, naista oppineena otin eilen kuvan pyykeistani, etta kun saan ne voin tarkistaa kuvasta etta sain varmasti kaiken mita jatinkin pyykkiin. Mutta kuinka ollakaan tamakaan ei riittanyt.. talla eraa pyykkitupaan on hukkunut miun paras paapanta! Sellainen pinkki, mika on aurinkoisella saalla aika oiva kapine.. ja myos miun valkea toppi oli pesty varillisen pyykin kanssa tuloksena se etta paidan etuosassa on paljon pinkkia... kiitos! Hitto harmittaa... Thaimaassa ei ole ikina ollut tata ongelmaa.. eika oikein muuallakaan. Tata menoa miun loputkin vaatteet katoaa Filippiinien pesutupiin. Nailla on taalla nyt huomiseen aikaa ettia se ja sitten vaadin kylla niista rahat.. katotaan miten kay.
Viime reissullahan miun ja Jeren vaatteet oli pesty yhdessa punaisen sarongin kanssa Kuala Lumpurissa silla seurauksella etta meidan kaikki pyykissa olleet vaatteet oli punaisia! Silloin sain raivottua 100e. Hyvistysta vaatteista..
Jeps. Vahan on luotto Sea divea kohtaan muutenkin rapissut, kun Hesen kengat yksi paiva/yo vain katosi.. Hese meni niita kysymaan etta liikkuukohan taalla varkaita kun hanen kengat on kadonneet terassilta. Respasta soittivat House keepingiin, mista jonkin ajan kuluttua sitten tultiin Heikille palauttamaan sen kengat.. ne oli kuulemma otettu parempaan talteen tai jotain.... siis mitah? Parempaan tateen? Oisin tallakin resortilla on kuitenkin vartija.. ja kai siita olisi voitu sanoa jotain, etta otimme talteen jonkun kengat, etta olisivatkohan olleet juuri sinun, koska poimimme ne teidan huoneen edessa olevalta terassilta? Hmmmm..
Joops. Vahan verenpaine noussut taalla lomaillessa :)
Nyt heippatirallaa ja lisaa taas ensikerralla.. kuviakin taas joskus, kun on aikaa. El Nidossa ei kai ole nettiyhteyksia juuri lainkaan joten voi olla etta seuraavat paivitykset tulevat sitten vasta Puerto Princesasta.
Haleja kaikille! Siella on kuulemma etela suomessakin kerrankin kunnon talvi! Oon kade! ;)
Joulu tuli ja meni ja nyt olisi jo sitten Uusi Vuosi. Aika vaan menee aivan mielettomalla vauhdilla taalla!
Ollaan oltu nyt reilut 3 viikkoa Filippiineilla ja viela olisi toiset kolme viikkoa jalella, ennen Bangokiin palaamista.
Alona Beachin jalkeen siirryimme Boholin saaren vieressa olevalle Negroksen saarelle, Dumagueten kaupunkiin (sijaitsee Negroksen kaakkois osassa). Lauttamatka sujui hyvin, ilman mitaan merenkaynteja.. Nama lautat milla ollaan menty Cebulta Boholille ja nyt Boholilta Negrokselle on olleet aika hyvia ja isohkoja, tuollaisia Catamaran henkisia laivoja, joilla on ihan suhteellisen miellyttavaa taittaa matkaa. Olen itse aina tarkistanut myos etta niista on aina loytyneet pelastusliivit penkkien alta ja tarkistanut missa on lahin uloskaynti.. ihan vaan varmuudenvuoksi ja omanmielenrauhantakia... miulla kun on tunnetusti hieman liian vilkas mielikuvitus ;)
Dumaguetessa meidan oli tarkoitus olla vain muutama paiva, joulu ostoksia tehden ja tietenkin sukelluksia. Dumaguetesta kasin kun paasee tekemaan yhdelle Filippiinien parhaimmista kohteista (Apo Island) sukelluksia. Olimme varautuneet tekemaan kolme sukellusta, mutta suhteellisen huonon divemasterin (sukelluksimme vetaja) ja kovien virtausten takia saimme tarpeeksemme jo kahdesta sukelluksesta. Jo sukeltamaan mentaessa mie kattelin et hitto nyt on isoo aaltoo ja pelkastaan veteen paaseminen varusteineen ja mitenkaan paikallaan pysytteleminen tuotti vaikeuksia. Sita kummasti huomasi olevansa hyvin alkutekijoissa oman sukellusuran kanssa ja aloittelijoitahan sita tassa viela ollaan..
Mutta oli ainakin taas kokemuksen takia ehdottomasti hyvia sukelluksia. Omat varusteet toisi myos varmaan aika paljon enemman nautintoa sukeltamiseen.. nyt kun miulla ainakin on aina ollut jotain ongelmia varusteiden suhteen.. milloin missakin vikaa tai liikaa painoja jne.
Dumaguete muutoin vaikutti oikein miellyttavalta kaupungilta, mita olisi hyvin voinut tutkailla viela paivan tai pari lisaakin. Mutta koska joulu oli jo tullakseen ja tietenkin halusimme paasta joulun viettopaikkaamme ajoissa, jatimme Dumagueten taaksemme 23. paiva ja matkustimme kolmella eri bussilla seka bangka- veneella (filippiinilainen kalastusvene, mita kaytetaan lyhyiden matkojen siirtymiseen miltei joka puolella,, vahan kuin longtail vene on thaimaassa, mutta ihan eri nakoinen) Sugar Beachille. Ja tama olikin sitten aivan ihana paikka!
Sugar beach on toistaiseksi ainut ja ensimmainen paikka minne ehdottomasti taytyy paasta taalla Filippiineilla viela uudestaankin. Ranta oli varmaan kilometrin pituinen? Ehka vahan alle, ja todella tyhja.. kalastajien veneita ja muutaman resortin veneita rannassa, eika juuri muuta/muita. Tahan viela paalle se etta meidan resortti Sulusunset sattui olemaan aivan taydellinen paikka, erittain hyva Bungalowi, ravintolan ihanine henkilokuntineen ja huippu asiakkaineen, joista suurinosa oli saksalaisia. Saksalaiset on todella hyvia tyyppeja! =D
Jouluksi tilattiin resorttimme ravintolasta monta eri ruokalajia ja jalkiruokaa. Istuimme Juhanin ja Heikin bungalowin terassilla viettamassa omaa jouluhetkeamme. Ja kuunneltiin myos joululauluja! Jee. (Kiitos Satu ja Edi!). Joulukuusen alustan sijasta lahjat loytyivat riippukeinusta. Eika ne nayttaneet yhtaan hullummilta siinakaan.. ;)
Tuli syotya niin hyvin (=ahkyyn) ettei enaan ruokailun jalkeen meinannut kyeta tekemaan mitaan.. eli ihan perus jouluaatto.
Sugar Beachilla vierahtikin aika sitten oikein mukavasti. Parina iltana istuimme nuotiolla, yhtena paivana kavimme snorklaamassa ja muuten vaan makasimme riippukeinuissa, rannalla ja uimme.
Tama oli varmaan myos eka paikka mista oli haikeaa lahtea!
Lahtopaiva koitti 29.12, jolloin matkasimme tukahduttavan taydessa bussissa Bacolodiin, Negroksen vakiluvultaan suurimpaan kaupunkiin (?). Bacolod ei oikein antanut mitaan fiiliksia.. iso kaupunki.
Seuraavana aamuna sitten 3:30 ylos ja kohti lentokenttaa. Taksimatka oli aika kauhistus.. Pimeassa, miltei ilman ajovaloja (koska ne taisi painostamme johtuen osoittaa taivaisiin?) huonoa tieta eteenpain, surkealla autolla.. noh, selvittiin siitakin!
Lentommehan oli Manilan kautta tanne Busuangan saarelle. Koska aikaa meilla oli taas Manilassa enemman kuin tarpeeksin aikaa odotella jatkolentoa, paatimme ottaa taksin alle ja lahtea vahan katsastamaan Manilan aamua.. hmm. EI yhtaan ihmista missaan.. muutama hassu meidan lisaksi Starbucksissa.. kaikki ostoskeskukset ja liikkeet aukeaisivat vasta yhdeltatoista.. ja autotietkin oli ihan tyhjia.. tuli vahan sellanen outo fiilis et miksi taalla ei ole ketaan? Oltiin kuitenkin kaupungissa jossa asustaa jotain 11 miljoonaa ihmista.
Ei kauaa jaksettu kavella paamaarattomina vaan otimme taksin ja sanoimme kuskille et ajelee vahan ympariinsa ennen kuin vie meidat takaisin lentokentalle. Ja vielakin kaikkialla oli suhteellisen siistia, valjaa ja noh.. siistia! Nahtiin varmaan se Manilan kiiltava puoli vain...
Busuangalle lennettiin pienella lentokoneella.. sellaisella milla lennetaan Joensuuhun J ja laskeuduttaessa ymparisto naytti ihan joltain savannilta.. tosin vuorien ymparoimana.. mutta ei ollut palmuja, mutta todella kaunista, eika asutusta missaan! Laskeuduttiin taysin ja aivan keskelle ei yhtaan mitaan!
Meilla oli etukateen tehty varaus tanne Busuanga saaren Coron Townin Sea divers resorttiin. Paikka vaikuttaa kaikin puolin hienolta.. Kaunista maisemaa ravintolan terassilta. Taalla olisi ohjelmassa island hoppingia, kraateri jarvea, hylky sukelluksia jne.
Tammoista tallaeraa..
Hyvaa uutta vuotta kaikille!
3.1.10
En vielakaan paassyt postaamaan kirjoituksiani.. ehka nyt saisin taman nettiin asti..
Kaytiin Jeren kanssa kipuamassa tassa vieressa olevan maenpaalle.. jotain 700 askelmaa, paaosin rappusia, hienot oli maisemat! Mutta kyllapa otti jalkoihin. Ei oikein ole enaa lihaskuntoa kauheasti jalella. Odotettiin siella auringonlaskuun saakka. Nattia.
Uuden vuoden vaihdetta vietimme aika rauhallisesti. Kaytiin katsomassa keskiyon raketit, mita taalla ammuttiin aivan mielettomasti ja kauan! Raketit oli suht isoja ja koko raketti show kesti sen 18min! Aika kauan! Raketit taalla on todella edullisia.. ehka Helsinkikin voisi hankkia seuraavat rakettinsa taalta Filippiineilta.. ei menisi niin paljoa rahaa taivaantuuliin.
Seuraavalle paivalle olimme buukanneet island hoppingin tai lahinna olimme vuokranneet bangkan paivaksi kayttoomme. Harmiksemme saa ei ollut paras mahdollinen.. hieman tihuutti vetta ja oli aika pilvista. Onneksi aurinko kuitenkin vilahti valilla.. Parhaat paikat oli ehdottomasti Twin lagoons, missa oli kallio seinamat ymparilla ja toiseen lagooniin paasi uimalla lyhyen onkalon lavitse. Saimme olla taalla viela ihan keskenamme ilman muita turisteja.. lagoonin vedessa oli myos thermoja (=lampiman veden osia ja kylman veden osia ja ehka jopa osittain makeaa vettakin), nama thermot viela nakyi selkeasti kun snorklasi! Sellaisina epaselvina utu kohtina.. ihan kuin vedenalaisia haamuja! Huij. Muutenkin koko paikka oli jotenkin aavemainen. Mie olin ihan varma et siel asusti pohjassa joku hirmuolento joka tulisi syomaan meidat... iiiik. ;)
Toinen paivan kohokohdista oli Kayangon lake, kraateri jarvi, mika oli myoskin naiden todella korkeiden kallioseinamien ymparoima. Myos tanne sai kavella hieman portaita, ja miulla ainakin edellisen paivan rappustenkapuaminen kylla tuntui. Oli aivan ihanaa uiskennella makeassa vedessa, mika oli niin kirkasta! Ja jarvenseinamilla ja reunoilla oli mielettoman hienoja kallio muodostelmia.
Meidan piti paattaa retkemme Hot springseille, missa olisi isoja altaita erilampoista vetta, lampimimmillaan vissiinkin noin 40 asteista, mutta harmiksemme tama paikka ei ollut auki uudenvuoden paivana..
Eilen vuokrasimme paivaksi auton ja menimme miltei taman busuanga saaren toiseen paahan asti, missa sijaitsi Puerto Del Sol, juuri avautunut hieno viela keskenerainen resortti. Taalla paasimme Jeren kanssa ratsastamaan! Tai kavelemaan viidakkoon hevosilla. Ja mie olin tietenkin ihan intopinkeena! Mahtavaa mahtavaa! Juhani ja Heikki eivat ratsastaneet mutta trekkasivat meidan perassamme saman reitin, mika paattyi natille vesiputoukselle, missa paikalliset lapset hyppivat korkealta veteen.
Taman hevostouhun jarjestaja ja samalla Puerto Del Solissa olevan sukelluskeskuksen omistaja on myoskin ilmeisesti henkilo joka on loytanyt Coronin sukellusmahdollisuudet eli hylyt joitain kymmenia vuosia sitten. Vau.
Tanaan meilla on valipaiva aktiviteeteista. Jerenka me jouduimme vaihtamaan majoitustakin, kun meilla oli varaus vain 3 paiva asti taalla Seadivella, eika heilta loytynyt muita vapaita huoneita. Huomenna sitten sukeltamaan ja tiistaina ehka hot springseille.
Olisimme Jeren kanssa halunneet lahtea jo aikaisemmin taalta pois, mutta harmiksemme tiistaisin ei kulje Bangkoja El Nidoon. Taalta Busuangan saarelta ei siis mene enaa nykyisin lentokoneitakaan El Nidoon ja ainut vaihtoehto on ottaa joko isohko Bangka tai sitten tuollainen rahtilaiva. Paadyimme Bangkaan silla sen pitaisi olla perilla El Nidossa noin 7-9 tunnissa (vaikka taalla mainostetaankin etta kesto olisi vain jotain reilu 4h, muttei kuulemma ikina ole niin vahaa), kun taas rahtilaiva on hieman epavarmempi kulkuvaline ajallisesti,. Se voi poiketa matkalla eri satamissa ja kesto voi olla yht akkia parikin paivaa.. tai voi olla etta koko laiva ei lahdekkaan juuri sina paivana mita siulle on sanottu sen lahtevan. Ja koska Jerella ja miulla ei ole aikaa enaan niin paljoa ylimaaraista, paadyimme Bangkaan.
Tahan aikaan vuodesta bangkalla taalta El Nidoon pitaisi olla kuulemma ihan hyva menna, silla tuulet puhaltavat taalta suunnassa El Nidoon pain.. toiste pain voisi olla toyssyisempaa.
Mie oon kiroillu taalla tanaan miun pyykkien puolesta. Huomasin tuossa pari paivaa sitten etta viime kerralla kun olemme pyykkia pesseet on miulta jaanyt saamatta kahdet (ja viela parhaimmat!) alushousut. Myos yhdet rintaliivit on jaaneet jonnekin. Viimeksi jouduin erikseen viela kysymaan toisia rintaliivejani.. nekin meinasi jaada saamatta!
Noh, naista oppineena otin eilen kuvan pyykeistani, etta kun saan ne voin tarkistaa kuvasta etta sain varmasti kaiken mita jatinkin pyykkiin. Mutta kuinka ollakaan tamakaan ei riittanyt.. talla eraa pyykkitupaan on hukkunut miun paras paapanta! Sellainen pinkki, mika on aurinkoisella saalla aika oiva kapine.. ja myos miun valkea toppi oli pesty varillisen pyykin kanssa tuloksena se etta paidan etuosassa on paljon pinkkia... kiitos! Hitto harmittaa... Thaimaassa ei ole ikina ollut tata ongelmaa.. eika oikein muuallakaan. Tata menoa miun loputkin vaatteet katoaa Filippiinien pesutupiin. Nailla on taalla nyt huomiseen aikaa ettia se ja sitten vaadin kylla niista rahat.. katotaan miten kay.
Viime reissullahan miun ja Jeren vaatteet oli pesty yhdessa punaisen sarongin kanssa Kuala Lumpurissa silla seurauksella etta meidan kaikki pyykissa olleet vaatteet oli punaisia! Silloin sain raivottua 100e. Hyvistysta vaatteista..
Jeps. Vahan on luotto Sea divea kohtaan muutenkin rapissut, kun Hesen kengat yksi paiva/yo vain katosi.. Hese meni niita kysymaan etta liikkuukohan taalla varkaita kun hanen kengat on kadonneet terassilta. Respasta soittivat House keepingiin, mista jonkin ajan kuluttua sitten tultiin Heikille palauttamaan sen kengat.. ne oli kuulemma otettu parempaan talteen tai jotain.... siis mitah? Parempaan tateen? Oisin tallakin resortilla on kuitenkin vartija.. ja kai siita olisi voitu sanoa jotain, etta otimme talteen jonkun kengat, etta olisivatkohan olleet juuri sinun, koska poimimme ne teidan huoneen edessa olevalta terassilta? Hmmmm..
Joops. Vahan verenpaine noussut taalla lomaillessa :)
Nyt heippatirallaa ja lisaa taas ensikerralla.. kuviakin taas joskus, kun on aikaa. El Nidossa ei kai ole nettiyhteyksia juuri lainkaan joten voi olla etta seuraavat paivitykset tulevat sitten vasta Puerto Princesasta.
Haleja kaikille! Siella on kuulemma etela suomessakin kerrankin kunnon talvi! Oon kade! ;)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
