Ohoi, Merta näkyvissä!

Totta tosiaan vihdoin nähtiin Meri ensimmäistä kertaa tällä reissulla ja vieläpä Tyyni valtameri! Sitä ei olekkaa aiemmin tullut vielä missään ihasteltua.

Matkustimme Huacachinasta luksus bussissa Limaan neljän muun matkustajan kanssa. Oli väljää :)
Perillä Limassa olimme vasta iltasella. Emme olleet varanneet mitään majoitusta etukäteen, joten niinhän siinä sitten kävi, että täyttä oli. Saimme onneksi jätettyä tavaramme ensimmäiseen guesthousiin säilöön siksi aikaa kun lähdimme kävellen etsimään meille majoitusta. Löysimmekin lopulta kivan guesthousin, mikä sekin oli kyllä täynnä, mutta seuraavana päivänä vapautuisi huone, jonka varasimme. Ensimmäinen yö meni sitten pitkästä aikaa dormissa kuuden muun matkailijan kanssa.

Limassa asustelee tosiaan 8,5 miljoonaa ihmistä, mikä ei kyllä miun mielestä näy kovinkaan pahasti päällepäin; moottorietiet oli suht tyhjiä, missään ei ollut oikein ruuhkia eikä minkäänlaista miljoonakaupungin kaaostakaan. Ehkä näimme vain ”hyviä” alueita taikka sitten kaupunki on vain niin laajalle levittynyt ettei tungosta tarvitse pelätä. Lima on jakautunut moniin kaupungin osiin, eikä varsinaista ydin keskustaa taida edes oikein olla.
Me asusteltiin Mirafloresissa, mikä on sitä hieman parempaa aluetta, missä voit rauhallisin mielin kävellä iltaisinkin ympäriinsä.

Lima sijaitsee rannikolla, mutta esim. Miraflores ei varsinaisesti ole rannalla, vaan korkean jyrkänteen reunalla, missä alhaalla on kaistale isokivistä rantaa. Vesi on kuulemma kovin saastunutta/likaista, mutta kyllä siellä ihmisiä riitti uimassa ja surffaamassa.


Sumuinen päivä Lima:ssa, Mirafloresin Larco Mall ostoskeskukselta otettu kuva.

Espanjankielessä huomasimme vasta täällä Limassa ensimmäisen kerran eroavaisuuksia; täällä kieltä puhutaan tupla nopeudella Boliviaan ja Perun aiempiin kaupunkeihin verraten!

Uudeksi Vuodeksi kävimme ostamassa supermarketista herkkuja; erilaisia juustoja, suolakeksejä, mansikoita, avokaadoa, sipsiä, oliiveja ym. nam :) Saimme myös iloiseksi yllätykseksi seuraa ystävästämme Mikesta johon olimme tutustuneet Bolivian Sucressa! Mike sattui saapumaan Limaan myös Uudeksi Vuodeksi. Guesthousimme kattoterassilla järjestettiin grillijuhlat ja me asukkaat saimme ilmaista Pisco Souria, tulipahan sitäkin sitten maistettua ensimmäistä kertaa ja voin sanoa, että ei maistunut miulle, iuh, aivan liian imelää!

Pisco Sour on miltei Perun kansallisdrinkki ja Pisco kansallisjuoma. Pisco on Perun tai Chilen aleuilla kasvatetuista rypäleistä valmistettua Brändyä ja Pisco Sour on drinkki johon lisätään Piscon lisäksi lime mehua ja päälle kananmunanvalkuaisesta vaahdotettua vaahtoa. Tätä sitten tilataan yleensä kannullinen pöytään ihan vaikka vaan ruokajuomaksikin.

Uutena Vuotena raketteja ammuskeltiin aika maltillisesti pimeän tulon jälkeen. Me kävimme katsomassa raketteja rannalla porukassa, baareihin ei edes haluttu lähteä tunkemaan. Siinähän se sitten vuosikin tuli taas vaihdettua. Hyvää Uutta Vuotta 2011 siis kaikille!

Liman ruokakulttuuria on ylistetty ja kehuttu paljon oppaissa ja mekin sen huomasimme; täältä saa mielettömän hyvää ruokaa! Erittäin positiivisia yllätyksiä ovat olleet Liman Almuerzot eli lounaat. Listassa on yleensä alkupala, pääruoka, juoma sekä jälkiruoka. Bolivian ja Perunkin andien alueiden almuerzot kun koostuivat yleensä aina keitosta (joko quinoa taikka kasvis) ja pääruoka riisistä, ranskalaisista ja laaman pihvistä tai kanasta.Aika samaa koko ajan. Limassa taas almuerzot maksavat saman verran kuin muuallakin, mutta tarjolla on todella herkullisia hieman tuunatumpia vaihtoehtoja Perun perinneruoista.

Yksi hassu juttu mitä Limassa kysytään ravintoloissa (niissä paremmissakin) on että haluatko juomasi kylmänä vai normaalina! Siis täh, jos tilaan cociksen niin tottakai tahdon tässä 27 asteen helteessä kylmän juoman enkä lämmintä! Mikä kysymys tuo oikein on =D

Liman nähtävyyksistä katsastimme ainoastaan El Circuito Mágico Del Aguan, suomeksi suihkulähde puiston, minkä suurimpia juttuja oli suihkulähde minkä päällä voi kävellä jos ei pelkää kastumista sekä 120m pitkä suihkulähde allas missä näytettiin show musiikkein ja laser kuvin varustettuina. Näyttävää oli kyllä.
Toinen nähtävyys minkä kävimme katsomassa oli Mirafloresin asuinalueen reunalla oleva pre inka/inka raunio Huaca Pucllana, joka kyllä tälläkertaa ihan oikeasti oli kivikasa :)


Yksi suihkulähteistä, vai mitä nää nyt on kun ne muuttaa koko ajan muotoaankin :)

Lima vaikutti ihan kivalta suurkaupungilta missä olisi varmasti voinut viihtyä kauemminkin. Mutta mitään erityisempiä fiiliksiä se ei miulle jättänyt.

Limasta otimme yöbussin Huaraz kaupunkiin 3000 m korkeuteen, ja voin sanoa että nyt paleltaa! Liman merepinnantason jälkeen 3000 m ja 16 astetta lämpöä sisätiloissa tuntuu jäätävältä!!
Meidän olisi tarkoitus täällä tehdä Peru:n viimeinen trekkaus osuus ja ehkä muutama päiväretki. Katsotaan nyt pääsisimmekö jo huomenna reissulle.

Matkasimme tämän pätkän ensimmäistä kertaa Cruz del Sur:in yhtiön bussilla (Perun paras bussiyhtiö ja yleensä myös kalliimmat hinnat) ja oli jokseenkin huvittavaa kun taas oltiin kuin lentokoneeseen menossa. Matkatavaroille oli oma check-inn, sitten henkkarit ja liput ja turvatarkastus (aika pinnallinen koska Jeren letherman jäi taasen huomaamatta ;)). Bussissa on oma lentoemo ja tv:eitä on useampia. Alkuun näytetään pätkä kaikista bussimme toiminnoista, miten selkänojat toimii, missä on hätäuloskäynnit jne. ja tämä oli muuten ensimmäinen bussi missä ikkunoiden rikkomista varten tarkoitetut punaiset ”vasarat” olivat jopa paikoillaan! Myös turvavyöt tarkastettiin että ne ovat jokaisella kiinni.
Ja saimmepa kuulla että cruiserissamme on Wifi! Ja ei hätää jos oma kone ei tarttunut mukaan niin alakerrassa olisi internet huone yhdellä koneella varustettuna :) jee. Sitten tietenkin saatiin hieman murkinaa ja teetä ja viltitkin yötä varten oli vimpan päälle. Cruz Del Sur:illa oli jopa oma matkalehti jokaiselle luettavaksi :) Kaiholla muistelee niitä indonesian busseja, heh ;) noh, onhan hinnatkin aivan eri luokkaa... Kyllä kelpasi taas matkustaa.