Ollaan oltu nyt nelisen päivää ja yötä täällä Huacachinassa, hiekkadyynien keskellä olevassa Oasiksessa. Ennen kuin tulimme tänne olimme Cuzcon lähiympäristössä Sacred Valley:ssa (pyhä laakso), jossa sijaitsee paljon pieniä sympaattisia kyliä sekä paljon erilaisia inca-raunioita mm. inkojen viimeinen kylä (mistä inkat viimeiseksi valloitettiin) Ollantaytambo on täällä.
Todella nättiä oli ja kivaa oli matkustella paikallisilla microilla, minibussin tapaisilla kulkuneuvoilla kylien väliä kauniissa ympäristössä.
Kolmisen päivää kestänyt tourneemme kohokohtia olivat kauniiden maisemien lisäksi myös kolibrit! Mie en ole ikinä nähnyt niin montaa kolibria yhtä aikaa :) Nähtiin muutama eri värinen ja varmaan viitisen kappaletta pörräsi ympärillämme yhtä aikaa, kun olimme yhtenä päivänä hieman trekkailemassa.
Cuzcoon palattuamme otimme taas yhden päivän rauhallisesti ja sitten olikin aika tehdä hieman jouluostoksia, käydä kampaajalla laittamassa tukkaan vähän väriä ja ottaa bussi Ica:n. Bussilipun hankinta osoittautuikin vaikeammaksi kuin kuvittelimmekaan, sillä näemmä muutama muukin oli menossa Liman suuntaan jouluksi. Ja hinnat sitten, noh nehän oli joulun kunniaksi tuplaantuneet! Ja joiduimme tosiaan maksamaan tupla hinnan ja vieläpä vähän huonommasta bussista. Bussimatka kesti mukavat 17 tuntia Ica:n, mistä otimme sitten taksin tänne Huacachinaan.
Huacachinan oasis.
Huacachinassa ollaan saatu nauttia ihanasta lämmöstä! Ollaan vihdoin merenpinnan tasolla ja täällä on oikeasti aivan täydellinen ilmasto! Ei yhtään hiostavaa ja lämpötila on päivisin sellainen 28 astetta ja auringon laskiessa voi päällensä laittaa hieman pitkähihaista. Meidän majoitus on ollut tosi kiva. Hyvä huone, oma wc&suihku sekä pihassa uima-allas! Jes. Guesthousimme pihassa matelee myös pari jätti isoa kilpikonnaa ja hassu paksuna oleva hauva.
Näin hiekkadyynien keskellä ollessamme on suosikki aktiviteetteja hiekkalautailu ja hiekkabuggy-kierrokset. Mekin teimme heti ensimmäisenä päivänä hiekkabuggy reissun ja huippu kivaa oli! Buggyn kyytiin mahtuu noin 10 ihmistä; meitä oli yhteensä seitsemän, kuusi poikaa ja minä. Olimme Jeren kanssa maksaneet hieman ekstraa saadaksemme oikeat lumilaudat ja monot hiekkalautojen (=pieni puupala jossa vain tarranauhat remmeinä kengille) sijasta.
Ja sitten mentiin, hurjaa vauhtia buggyn kyydissä ylös ja alas dyynejä, ihan kuin vuoristoradassa! Pääsimme laskemaan varmaan kymmenisen mäkeä alas, buggy jätti meidät ylös ja haki sitten alhaalta ja taas mentiin uuden ja isomman dyynin päälle ja alas. Super kivaa oli!
Hiekkabyggy ja jere.
Meidän lautatiimi.
Hiekkalautailu ei kyllä ihan samanlaista ole kuin lumilautailu. Laudan pohjaan pitää laittaa tosi tosi tosi paljon vahaa, (meillä oli ihan vaan kynttilää, mikä ei ehkä se paras vaha, mutta varmasti halvin) jotta se luistaisi edes vähän, tai sitten miulla oli vain huono lauta. Hiekka on myös upottavaa ja jos sait kärjen menemään hiekan alle ei sieltä heti noustu... ja tosiaan oli älyttömän tahmeaa. Lauta ei meinannut luistaa yhtään millään ja painoa joutui pitämään tosi paljon takana, että sai minkäänlaista liukua. Muutaman käännöksen pystyi alussa tekemään miltei kuten lumilautaillen, mutta yleensä sen jälkeen vaha oli kulunut aina pois ja kun vaha loppuu, loppuu myös vauhti kuin seinään! Ja sitten mennään voltein alas ja hiekkaa on aivan joka paikassa ja ihan uskomattoman paljon :)
Taas tuli nähtyä uutta ympäristöä, en ole ikinä ollut hiekka-autiomaassa, taikka näin isojen hiekkadyynien keskellä ja olihan tuo ajelu buggylla ja hiekkalautailukin jotain ihan uutta ja huippua!
Meidän joulu oli kutakuinkin siinä, että soiteltiin Skypellä suomeen ja kun olimme tämän tehnyt palasimme huoneellemme. Jere jo matkalla valitteli miten sillä on vähän huono ja outo olo ja niinhän siinä sitten kävi että Jerelle nousi kuume eikä se enää sängystä sitten noussutkaan kuin vasta seuraavana päivänä hetkeksi. Meillä oli varattuna yhdestä ravintolasta joulu illallinen, minne muutkin tutut täällä menivät. Mie sain osallistua ilman Jereä ja Jereltä jäi joulu ateriat syömättä. Toin kyllä ruokaa boxissa sieltä Jerelle, mutta sekin päätyi lopulta guesthousimme hassun koiran mahaan :) se oli kyllä aika onnellinen saamastaan ruoasta :)
Ilmeisesti bussin kovasta ilmastoinnista (taas) tai kylmyydestä ylipäätään yön aikana Jere sai flunssan mikä muuttui jouluaattona kuumeeksi. Nyt se taitaa olla jo ihan terve, ainakaan kuumetta ei enää ole ollut.
Me pakkaamme myös kimpsut ja kampsut huomenna ja suuntaamme Lima:n 8 miljoonan muun ihmisen sekaan viettämään uutta vuotta. Huij.
Katsotaan mitä muuta siellä keksimme puuhatella, kun uuteen vuoteenkin on vielä hieman aikaa.
Ja taas on muuten paljon kuvia Picasassa! sacred valleysta ja täältä Huacachinasta :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti