Nicaragua!

Costa Rican Puerto Viejosta otimme jalat (tai bussin) allemme aika vikkelään ja jatkoimme suoraan pääkaupunkiin San Joseen, sateiseen sellaiseen. San Jose ei näyttänyt yhtään niin pahalta, miltä se opuksissa tai muiden suissa oli kuulostanut... ehkä olisi ollut yhden päivän vierailun arvoinen. Mutta me jatkoimme Paraguain tunnelmissa ja kiiruhdimme Costa Rican lävitse siis reilussa kolmessa päivässä, Speed travellaus kunniaan! :)

Costa Rica – Nicaragua rajan ylitystä odotimme mielenkiinnolla, sillä jälleen opuksissa oli kerrottu sen olevan todella hidas, mahdollisesti jopa pari tuntia aikaa vievä ylitys. Mutta pääsi yllättämään; raja ylittyi erittäin helposti, ainut ongelma oli löytää Nicaraguain puolen immigration ja eksyttiin matkalla kerran rekkaparkkipaikallekin :) Monen etapin kautta pääsimme lopulta San Juan Del Surin kylään tyynenmeren rannalle, mistä reilun puolentunnin etsimisrupeaman jälkeen löysimme todella kivan guesthousin (Mama Sara guesthouse!).

San Juan Del Surin kylä on mukava ja sopusuhtainen sekoitus paikallisia ja turisteja. Kylä on rannalla, missä kalastusveneet vievät voiton. Ranta ei ole erityisen houkutteleva uimaan taikka edes auringonottoon, mutta San Juanin ympäriltä löytyvät rannat tarjoavat sitten tälle vastinetta; eri tasoisia surffirantoja on useita.
Majoituksemme hinta oli pitkästä aikaa alle 20 $/yö ja mitä parhaimmat ravintolat ympärillämme tarjosivat herkkuruokiaan viiden dollarin lähtöhinnoin.
Tapasimme yllätykseksemme täällä heti saavuttuamme Jessen (Cartagena-Panama cruise) joka osasi kertoa myös Danin olevan vielä kylässä ja tottakai liityimme illallistamaan heidän seuraansa, oli mukava törmätä tuttuihin.

San Juanissa menimme surffaamaan parina päivänä ja yhtenä päivänä hemmottelimme itseämme hienon hotellin uima-altaalla :) välillä on kivaa ottaa arinkoa ilman hiekkakuorrutusta ja nauttia makeassa vedessä uimisesta.
Surffaukset ei ehkä sujuneet niin hyvin kuin toivoimme, vaikka aallot näyttivätkin välillä olevan todella hyvät. Parasta oli kyllä taas se, että rannalla ei ollut liikaa ihmisiä ja vedessä oli tilaa kaikille. Vuokrasimme jälleen kimpassa laudan (tällä hetkellä käytössä 7” lauta tai himpun verran pidempi) ja vuoronperään kävimme räpiköimässä meressä :)



Ainoa hieman negatiivista vibaa San Juanille tuova asia on varkaudet. Kuultiin heti saapuassemme muutama tapaus, miten rannalla oltiin macheteilla (viidakkoveitsi) uhaten tultu ryöstämään ja miten kylällä oli tytöltä joka seisoi porukassa napattu käsiveska. Ja kun vielä paikallinen taksikuski toteaa, että juu vaarallista on, paljon ryöstöjä, pahoja ihmisiä ja lukee lehdestä jostain jengien kahakoinnista niin mie jätin ihan suosiolla joka kerta rannalle taikka kaupungille iltaisin mentäessä kameran kotiin. Mitään epämääräistä ei kyllä huomattu eikä kertaakaan ollut mitään tilanteita taikka tuntenut oloansa uhatuksi. Itse kylä on vielä jotenkin niin symppis, että on vaikeaa edes ajatella siellä kaiken rauhallisuuden keskellä mitään ryöstöjä tapahtuvan.

Meidän Guesthousin pitäjä oli ihan upea tapaus. Mama Sara -guesthouse on kaksikerroksisen rakennuksen toisessa kerroksesssa ja perhe, joka tätä pyörittää, asuu itse alapuolella. Joka päivä Sara toi meille ruokaa, juomia tai pieniä välipaloja. Ja kerran olimme juuri tulleet aamupalalta (myöhäiseltä sellaiselta) ja jouduimme sanomaan ei hänen tarjoamalleen lounaalle, mihin Sara totesi jokseenkin pettyneenä ”No es importante”... oops!



San Juanissa huomasimme ensimmäisen kerran keinutuolien paljouden! Ensin ajattelin sen olevan vain joku San Juanin juttu, mutta ei! Nicaragualaiset rakastavat kiikkustuoleja. Niitä on aivan jokapuolella ja vaikka minkälaisen tuolin voi näemmä muuntaa keinutuoliksi. Niitä on paikallisten kotona olohuoneessa vähintään yksi, mutta yleensä monen keinutuolin ryhmä, myös parvekkeet ja terassit on täynnä keinutuoleja :)

Aurinkoa ja lämpöä on riittänyt Nicaraguaissa, jopa niin paljon, että välillä on huoneissa aivan tuskaisen kuuma. Nyt onkin kuulemma kuumimmat kuukaudet. Samat vuodenajathan on täällä kuin esim. Thaimaassa; huhti-toukokuun ollessa kuumimmat kuukaudet ennen kuin sadekausi vähitellen alkaa.
Kyselimme myös kiireisimpiä kuukausia turistien osalta, ja ne ovat yleensä kesällä, kun yhdysvaltalaiset nuoret pääsevät kouluistansa lomalle ja tietenkin myös euroopan lomat ovat tuolloin. Ihan tarpeeksi noita jenkkejä täällä pyörii nytkin, että ei kiitos tänne kesä aikaan sitten!

Nicaraguan rahayksikkö on Gordoba ja noin 20 gordobaa on 1$. Täällä voit maksaa niin paikallisella valuutalla kuin dollareillakin, mutta usein dollareilla maksaminen voi tulla edullisemmaksi kuin Gordobilla! Eli meiltäkin löytyy koko ajan dollareita ja Gordobia lompakosta, jotta voidaan sumplia. Yleensä isommat hinnat, kuten majoituksien ja retkien ilmoitetaan dollareina ja muut Gordobina. Nicaraguan setelit on myös ehkä kauneimpia seteleitä mitä olen nähnyt! Ensinnäkin ne ovat näitä ”uudenajan” muovirahoja, mitä australiassa valmistetaan (kestävät surffareiden taskuissa ja pesukoneissa) ja sitten ne ovat vielä niin hienon värikkäitä! :)

Meiltä jäi ennakkoäänestys valitettavasti välistä. Olin alunperin katsonut jo että Nicaraguai olisi meidän paras vaihtoehto ehtiä äänestämään, mutta valitettavasti olimme ennakkoäänestyksen aikaan juuri vaihtamassa maata Panamasta Costa Ricaan. Ensikerralla sitten.

Olemme tällä hetkellä Granadassa, tosi nätissä ja värikkäässä kaupungissa, mistä siirrymme pääsiäisen viettoon Leoniin ylihuomenna. Sitä ennen kuitenkin tämä postaus ja vielä koetan saada aikaan juttua Isla de Ometepeltä!
Lisäsin juuri myös kuvia Picasaan!