Bangkok

Pitkasta aikaa jotain uutta paivitysta tannekin!

Hommahan meni hyvinkin perinteisesti, eli Taolle mentiin ja sinne jumitettiin. Jai Koh Phayamit ja pikku Koh Changit talla eraa valista... noh, kevaalla sitten ;)

Saatiin kuitenkin onneksi suoritettua sukelluksen Rescue -kurssi, jee! eli ollaan nyt Jerenka yksi luokitus parempia sukeltajia :) Ja kylla olikin hyva kurssi! Saatiin toivomamme kouluttaja meille sita vetamaan (vaikkakin sitten hanen korvatulehduksen vuoksi muutamia paivia jouduimmekin vesipaivia siirtamaan) ja kaksi parasta divemaster traineeta siihen avustajaksi; Kadri ja Aki.

Rescue -kurssi piti sisallaan ensiapukurssin, stressi seka pelastus teoriaa ja kolme vesipaivaa. Ja nama paivat olivatkin sitten rankkoja, ei iltaisin tarvinnut unta odotella. Kaytannossa oltiin vesipaivina meressa useita tunteja harjoitellen erilaisia pelastus tekniikoita; kuinka rauhoitella/pelastaa panikoivaa sukeltajaa, miten toimia tajuttoman sukeltajan kanssa joka ei hengita (eli puhallus elvytysta vedessa, samalla sukeltajalta sukellus varusteita riisuen ja rantaan/veneeseen kantaen tai paremminkin raahaten) seka paljon muuta. Rankkaa, mutta mielenkiintoista ja olipahan kerrankin paivan paatteeksi sellainen olo etta jotain fyysista on tullut tehtya! :)

Ja miulle etenkin tuo kurssi toi kylla paaaaljon uutta, enaa ei ehka jannita oma sukeltaminenkaan niin paljoa :)

Taolla ei sen kummempaa. Ihania ystavia ja ihania hetkia heidan kanssaan. Saat oli aurinkoiset ja aurinkoakin paastiin rannalle ottamaan...

Nyt ollaan Jeren kanssa Bangkokissa ja koetetaan kuluttaa aikaa.
Tulimme tanne ihan uusin keinoin, nimittain junalla Chumponista! Ollaan aina ennen pidataydytty yobussi kyydissa, mutta koska viimeksi meidan yobussi olikin jo kolmelta yolla Bangkokissa, paatimme koettaa jotain muuta... eli Junaa, joka osottautuikin erittain hyvaksi! Eika hintakaan ollut yhtaan sen enempaa kuin mita olisimme bussista maksaneet... ja tietenkin meilla oli viela makuupaikat. Mie nukahdinkin samantien kun kiskojen kolina alkoi ja nukuin paremmin kuin koskaan ennen missaan yon yli menevassa kulkuneuvossa!

Junapaikat olivat aika samanlaiset kuin Malesiassa (olikohan kyseinen juna jopa tulossa malesian rajan takaa?), eli kaytava jossa verhoilla erotetaan omat punkat kaytavasta.
Perilla Bangkokissa oltiin puoli kuuden aikoja? Saatiin rinkat asemalle sailoon ja soimme aamiaista rauhassa...

Sitten taas uusia kokemuksia: mentiin testaamaan Bangkokin metro! Miulla oli viela siita todella vaara kasitys.. odotin jotain pimeaa, ahdistavaa ja likaista metroa, mutta painvastoin; Bangkokin metro on vasta 5 vuotta vanha, elikkas todella valoisa, hyva ilmastointi (=kylma) ja avaraa! Metrolla matkattiin pari pysakinvalia Silomiin, mista menimme aamu kavelylle Lumphini Parkkiin, missa myoskaan ei olla aiemmin kayty.
Ja tamakin oli todella hyva kokemus!

Istuimme ensin lammenrannalla penkilla kun huomasimme etta vieressamme onkin jonkin sortin varaani (yhta isoja kuin Raya yailla ja melkein yhta isoja kuin perhentianin saarella!) aamupalla aterioimassa pulua! ja kun enempi tarkkailtiin ymparillemme olisi voinut helposti laskea kymmenisenkin varaanin nakyvan siella sun taalla... yksi ryhtyi tekemaan liian laheista tuttavuutta nousemalla juuri kohdaltamme vedesta.. vaistimme suosiolla ja varaani kapottelikin penkkimme ympari haistellen josko meilta olisi jaanyt jotain syomista...

Puistossa oli paljon erilaisia urheilijoita.. tanssia, joogaa, lenkkeilijoita, aerobickaajia, tai chita jnejne. Olimme kavelemassa, kun yht'akkia kaikki pysahtyy, kukaan ei liikahtanutkaan.. kaikki lenkkeilijat ja muut urheilijat. Tajusimme samantien kaiuttimista kuuluvan thaimaan kansallismusiikin! Musiikkia tuli muutaman kerto(?)sakeen verran, jonka jalkeen kaikki jatkoivat lenkkeilyaan ja liikkumistaan normaalisti. Semmosta...
sen tiedan etta joltain radiokanavalta Kansalaislaulu soi muistaakseni kolmisen kertaa paivassa, mutta etta sen kuulleessaan pysahtyyko kaikki kaikkialla? hmm..

Puistosta loytyi myos kilpikonnia, varmaan parikymmenta kissaa, muutama irtokoira ja lukemattomat maarat lintuja.. oikea elaintarha. Aamuvarhain on lukemani mukaan myos niita parhaimpia hetkia kulkea puistossa, on niin rauhallista, eika liikenteen metelikaan kuulu puiston keskelle! Ja ilmakin tuntuu paljon puhtaammalta, kuin muualla Bangkokissa.

Puisto hetken jalkeen kavelimme tanne siam squarelle missa nama isoimmat ostoskeskukset sijaitsee. MBK mista kameramme hakisimme ei ollut viela auki ja paatimme kuluttaa aikaa leffassa.. menimme katsomaan 3D elokuvana Jim Careyn Christmas Carol:n.. ENka suosittele kenellekaan! oli aarettoman huono.. 3D:na naytti kylla hyvalta, mutta ihan surkea elokuva muutoin. Ei edes joulumielelle tullut! Mutta onneksi taalla soi kauppakeskuksissa joululaulut ja kaikkialla on (okei no jopa vahan rumia) jenkki tyylisia joulukoristeita.. :)

Kameran nouto sujui helposti.. tiskintakana oleva tytto pyysi allekirjoitukseni nouto lomakkeeseen, hymyili natisti ja siina se. Kamera kadessa ja naytto toimii! eika tarvinnut maksaa pennostakaan, ei edes siita Singaporeen lahettamisesta. Hienoa. Yksi piste Canonille.. (niiden monien miinusten jalkeen ollaan kylla viela miinuksen puolella, mutta tasta on hyva jatkaa).

Kaytiin myos ostamassa uusi muistitikku hajonneen tilalle (nii-in.. seKin meilta on mennyt rikki!) seka muita pienia kaytannon ostoksia tuli hoidettua.. Nyt kello tulee viisi ja viela olisi joitain tunteja aikaa kulutettavana, ennenkuin viitsii lahtea jatkamaan odotteluja lentokentalle.

Lento Filippiineille lahtee huomisen puolella 00:35. Heikki ja Juhani lentaa Kuala lumpurista ja meilla molemmilla on vaihto Filippiinien Manilassa, missa sitten poikiinkin tormaamme.

Eli ihan uusi maa, uusi valuutta ja uudet kujeet edessa! Innolla odotan!

Ollaan yhteydessa! Haleja kaikille!