Gili Travang, Lombok, Indonesia

Heivaan hei, taas pitkasta aikaa. Matkanteko Kuta beachilta Balilta tanne Lombokin vierustalla sijaitsevalla Gili Travang saarelle kesti mukavat 10 tuntia :) ensin minibussilla (joka oli yllattaen myohassa) toiselle puolen Balia satamaan, siel hieman odottelua, sitten tuskasen hidas lautta Lombokille (4h. sama matka speedboatilla 20min.) Lombokissa minubussiin.. ja toiseen satamaan..josta taas longtail tyyppinen vene tanne saarelle. Etta tulipahan taas matkustettua!

Vastassa meita olikin taalla sitten Suvi ja Heikki ja Hese ja Jere. Mentiin Hesen ja Jeren buukkaamaan guesthousiin, missa hekin olivat kuulemma tutustuneet suomalaisiin. Mie menin suihkuun ja Jere huikkasi etta tuu sit suihkun jalkeen moikkaa nait suomalaisia. Olin vaan et joojoo.. sit oveen koputettiin ja olin jo et tullaan tullaan mika kiire,... avasin oven ja mita ihmetta ja kummaa... oven takana seisoi Petteri ja Matilainen! (Heikin, juhanin ja jeren kavereita, jotka miekin tiedan/tunnen). Olin hieman yllattynyt! nama pojat olivat sitten keksineet sillon meidan reissuun lahdon aikoja etta tullaampa yllattamaan kaverit reissun paalla.. suunnitelleet jo sielta astilomamatkaansa, eivatka olleet edes suomessa kertoneet vissiin oikein kellekaan etta minne reissaavat. Sitten olivat lueskelleet vaan blogia ja udelleet meileissa et mitas teette seuraavaksi jne. ja pamahtaneet vaan paikalle! Jeren ja Hesen naa oli yllattaneet Balilla satamassa ennen lautan lahtoa Lombokille.. olivat olleet pojatkin kyl ihmeissaan, kun yht'akkia onkin tuttuja kasvoja paikalla! Mutta mikas sen mukavampi yllatys! oltiin sitten istumassa iltaa 11 suomalaisen voimin! :) Lasse ja sanna joutui harmi kylla lahtemaan jo seuraavana aamuna takaisin balia kohden, mutta suvi ja heikki jaivat viela tanne ja pojat olivat jo tutustuneet Ninnuun joka oli jo myoskin taalla.

Tama Gili Travang on aika leppoisa saari. Ei ole autoja, mopoja eika muitakaan moottorilla kayvia vekottimia (paitsi veneet). Mennaan kunnon vanhan ajan tyyliin: hepat vetavat karryja milla itsekkin voi tuon muutaman sata metria kulkea halutessaan. Saarihan on niin pieni etta tan kavelisi ympari parissa tunnissa (mennaan ehka jo huomenna testaamaan). Vesi on turkoosin sinista ja snorklatessa voi ihastella virran viemana kilppareita ja ohikiitavia maisemia. Taalla suihkusta tuleva vesikin on suolaista. Ei ole mitaan pohjavesia saati lahteita.. ja yleensa sekin juokseva vesi on aina lopussa. Aika leppoisalta nayttaa taalla. Tassa on vieressa kaksi muuta pikku saarta Meno ja Air, jotka ovat viela rauhallisempia.. mutta ei taalla travangillakaan meno paata huimaa. Joka ilta on kylla jotkin juhlat, mutta rauhassakin saa olla. Ainut mika kay vahan hermon paalle on paikallisten myyntipuheet/huutelut ja on taalla ilmeisesti suomalaisiakin jonkin verran aiemmin kaynyt, kun sanavarastosta loytyy: "hitaasti, mutta varmasti" seka "mita kuuluu, kukkuluuruu" .. hieman rasittavaa.

Etta taalla sita nyt sitten lohoillaan ja otetaan aurinkoa sen minka ehditaan. Huomenna on sukelluksia edessa pari kappaletta, toivotaan hyvia nakyvyyksia seka paljon nahtavaa! Pidetaan peukut pystyssa etta nyt nahtaisiin vihdoin niita Mantoja! (jattilais rauskuja..). Jos kivat sukellukset niin sitten ehka tulee sukellettua pari lisaakin. Snorklailukin on aika jees taalla (tai tosi jees), kun nakee matkalla paljon kilppareita seka muita fisuja ja tassa rannan kupeessa menee mukavan kova virtaus minka kyydissa on mukava killua. Vesi on turkoosin sinista ja hiekka valkeaa :) Kutalla oli taas niin aktiivi lomaa surffailun ja mopoilun parissa et miun on taas vaikeeta saada se loysaily vaihde paalle, mita taalla kyl tarvitaan.

Sunnuntaina olisi tarkoitus jatkaa matkaaa takaisin ubudiin, samalla kun Juhani, pete ja jari lahtevat veneilemaan kohti Floresin saarta.. jalleen nakeminen heidan kanssaan pitaisi osua thaimaan puolelle.

kauniita kesasaita sinne suomeenkin!