sunnuntai 10. tammikuuta 2010

El Nido, Palawan, Filippiinit

10.1.2010

Turkoosin siniset terveiset taalta El Nidosta! Taalla on Niiiiiiiiiiiiin kaunista! Meri ei ole ikina ollut niin kirkkaan turkoosin varinen kuin taalla.

Ennen kuin lahdimme Busuangan saarelta teimme siella myos noita Hylkysukelluksia. Nakyvyydet ei nailla sukelluksilla olleet kovinkaan kummoisia, mutta sitakin mielenkiintoisia ja hienoja kokemuksia kyllakin ne oli. Sukellettiin naiden toisen maailmansodan aikaisten laivojen sisaan ja valilla mentiin ahtaistakin koloista (ja todella pimeista!) lavitse. Tehdiin Jeren kanssa nelja sukellusta kahtena paivana. Ensimmaisen paivan toinen sukellus oli miltei parhaimpia mita ikina on tullut tehtya! Kalaa oli niin mielettomasti ja aurinkoisesta saasta johtuen tuli hylkyynkin sisaan natisti valoa eri aukoista. Tasta tosiaan sen verta innostuimme Jeren kanssa etta paatimme lahtea viela toisenakin paivana sukeltamaan. Ja kylla kannatti. Tuli jopa sellainen fiilis et harmi et tajusi et noi hylyt kiinnostaa nainkin paljon.. olisi voinut sukeltaa siella lisaakin. Mutta meilla oli jo buukattuna laiva El Nidoon seuraavalle paivalle. Ensi kerralla sitten :)

Laivamatka oli alkuperaisista ennakkoluuloista poiketen todella miellyttava. Ja miulle Filippiinien ehdottomasti paras kokemus matkustamisesta. Ei aallokkoa, todella hyva kaunis saa ja vahainen matkustaja maara. Kaikille riitti mukavasti tilaa ja halutessaan pystyi kiipeamaan esim. Laivan katolle katselemaan ohi lipuvia maisemia (=autioita hiekkarantoja, kallioseinama muodostelmia jne.) ja paistattelemaan paivaa. Ihanaa. Tuli pitkasta aikaa ihan mieleton vapauden tunne! Wuhuuuuuu!

El Nidoon saavuttiin noin kuuden tunnin matkustamisen jalkeen.. eli viela valoisan aikaan, jee. Jatettiin Hese ja Jere parkkiin ja lahdettiin mina, Juhani ja scotti tuttavuutemme Jaimie katselemaan meille asuntoa. Oltiin jo etukateen kuultu etta taalla voisi olla vaikeuksia loytaa kamppaa, turisti paljouden vuoksi.
Lopulta paadyimmekin kahteen eri osoitteeseen. Mie ja Jere majoituttiin Ogi´s Pension houseen ihan rannalle (meilla on ikkunasta ranta/merinakoala) ja muut pojat sitten loysivat myos kivan majapaikan The Alternative ravintolan huoneista (huoneet oli nimetty Faith ja Love =D ).

El Nido on pikku kyla mielettoman komeiden ja korkeiden limestone (karstikivi) vuorien sylissa. El Nidon edustalta aukeaa Bacuit archipelgo, mita verrataan Thaimaan Krabiin tai Vietnamin Halong bayhin. Ja kylla, kaunista on!
Taalla parhainta aktiviteettia on island hopping (suprise,suprise) juuri naiden limestone saarien/vuorien seassa, mista loytyy lukuisia lagooneja, autiorantoja (toistaiseksi autio), valkoista hiekkaa, turkoosia merivetta ja kaunista korallia.

Vuokrasimme meille viidelle oman Bangkan ja lahdimme viettamaan saarihyppely paivaa. Kaytiin mm. muutamalla laguunilla, muutamalla upealla hiekkarannalla ja snorklasimme turkoosissa meressa. Onnea oli myoten myos saan suhteen, silla aurinko paistoi koko paivan kirkkaalta taivaalta.

Tanaan teimme toisen saarihyppelyn eri kohteisiin ja hienoa oli jalleen. Vaikkakin ehka ensimmaisen saarihyppely paivan kohteiden jalkeen oli enaa vaikeaa pistaa paremmaksi :) Ylipaataan naita maisemia tulee olemaan todella vaikea minkaan voittaa.. Melkein voi sanoa etta taalla on kauneinta mita missaan muualla, missa olen kaynyt. Ainakin nain saari, ranta, meri, snorklaus mielessa.

Huomenna sitten matkamme jatkuu shuttle vanilla Roxas nimeen kaupunkiin missa meidan taytyy vaihtaa Jeepney:hin jonka pitaisi vieda meidat perille Port Bartonin kaupunkiin. Matkaa on noin 160km, mutta sen taittamiseen saattaa menna se 6 tuntia! :) tama kertoo ehka hieman teiden kunnosta Palawanilla.
Kohteemme ei varsinaisesti ole Port Barton vaan sen edustalla oleva Cacnipa -saari, missa on Coconut Garden Island Resort. Taalla vietamme Jeren kanssa perjantaihin asti (ja Hese ja Juhani luultavasti pidempaankin), minka jalkeen meilla olisi viela muutama kohde/nahtavyys suunnitelmissamme taalla Palawanilla.

Tiistaina meilla sitten lahteekin lento jo Puerto Princesasta Manilan kautta Bangkokiin. Huih. Niin ne kuutisen vkoa taalla Filippiineilla vaan kaantyy kohti loppuaan.

4 kommenttia:

Mom kirjoitti...

Kuulostaa niiiiiiiiiiiiiin kauniille - otittehan paljon kuvia???

Kuusi viikkoa on sittenkin aika lyhyt aika, mutta on näköjään ollut antoisa ja vaiherikas :)

Täällä me jo Jereä odotellaan kertomaan lisää huikeita tarinoita.

Turvallista matkan jatkoa ja toivotaan, että Jenni on saanut vaatteensa takaisin - kauheeta olla ilman pikkareita, vaikka siellä tuskin kylmä pääsee lähelle :):)

Kuulumisiin kuvia odotellessa

Anonyymi kirjoitti...

Yhdyn edelliseen kommenttiin; kuulostaa todella kauniilta! :) Ja vapaudentunnetta ei voita mikään, toivottavasti niitä tulee - ja varmasti tuleekin - vielä paljon lisää ja suurina annoksina.

Haleja ja suotuisia tuulia!

-Heidi from Niemenmäki-

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos Jenni&Jere kortista - mukavaa kun muistitte minua!
Hyvää jatkoa,
Marja

iippotapio kirjoitti...

moi.kuinka paljon maksoi venekyyti busuanga- el nido ?

varasitteko laivamatkan busuanga saarella ollessa?

Kuinka iso oli vene? ja paljonko veneessä oli väkeä?